Kunnat ja kaupungit tukevat henkilökohtaisen avustajan palkannutta työnantajaa
Vammaisilla ihmisillä on Suomessa oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Moni tarvitsee itselleen henkilökohtaisen avustajan ja toimii tällöin työnantajana avustajalleen. Työnantajana toimimisen hallinnollista taakkaa helpottavat sijaismaksajat. Heitä ovat kunnat, kuntayhtymät ja kaupungit. Niin kuntien ja kaupunkien kuin työnantajienkin tukena puolestaan on Oiman tarjoama järjestelmä, jolla voi hallinnoida sijaismaksajuutta.
Henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen on monta tapaa
Työnantaja vastaa aina palkkaamansa työntekijän eläkevakuuttamisesta. Työnantajavelvoitteet voi hoitaa joko itse tai ne voi ulkoistaa palveluntarjoajalle. Työntekijän palkkakustannuksista voi tietyissä tilanteissa vastata myös jokin sijaismaksajana toimiva taho, kuten kunta. Tällöin se maksaa vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaiseen avustukseen oikeutetun henkilön avustajan palkan ja palkan sivukulut.
Suomessa yleisimpiä sijaismaksajia ovat kuntien lisäksi Kela, konkurssipesät, palkkaturva, ulosottovirastot, kaupungit ja ELY-keskus. Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat kunnat, kuntayhtymät tai kaupungit, jotka järjestävät vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi itse selviä.
Usein avustettavan henkilön eli työnantajan valittavana on, missä määrin hän hoitaa itse työnantajavelvoitteensa ja missä määrin hän ulkoistaa ne kunnalle. Vammautuminen ei ole avustajan palkkaavan työnantajan oma valinta, mutta avustajan työnantajana toimimisessa hän voi usein valita omaan tilanteeseen sopivimman mallin. Tarvittava apu voidaan järjestää niin, että henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan, ostaa avustajapalvelun kunnan antamalla palvelusetelillä tai saa kunnan järjestämää tai hankkimaa apua. Itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten toimimalla itse työnantajana.
Oima – uraauurtavaa palvelua kunnille, kaupungeille ja työnantajille
Ilmarisen ja Pohjola Vakuutuksen yhteistyökumppani Oima on uraauurtava talous- ja palkkahallinnon palvelu, joka palvelee kuntia, kaupunkeja ja työnantajia työnantajavelvoitteiden hoitamisessa myös sijaismaksajatilanteissa. Palvelua on kehitetty vuodesta 2011 alkaen tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jotta työllistäminen olisi mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta kaikille. Mitä kuuluu Oiman tarjoamalle palvelulle nykyisin, liiketoimintajohtaja Miika Halonen?
- Fokuksena on edelleenkin tarjota sellaista palvelua, joka mahdollistaa enemmän aikaa toimia ihmisten parissa tietotekniikan sijaan. Palvelun kehityksessä on keskeistä, että aikaa vapautuisi asiakkaan aitoon palvelemiseen, Halonen kertoo.
- Merkittävä osa suomalaisista sijaismaksajina toimivista kunnista ja avustajan itselleen palkanneista työnantajista käyttääkin jo Oiman palvelua.
Oimassa toivotaan asiakkaiden osallistumista aktiivisesti palvelun kehitystyöhön. Osallistua voi esimerkiksi Oiman järjestämissä palvelunkehitysfoorumeissa.
- Ratkottavana haasteena tällä hetkellä on esimerkiksi se, miten voitaisiin paremmin tukea työnantajia hyvien työntekijöiden löytämisessä. Yksittäisellä työnantajalla kun voi olla yli kymmenenkin avustajaa, jolloin myös työvuorosuunnittelun nykyistä parempi hallittavuus palvelun avulla keventäisi työnantajan taakkaa.
- Myös saavutettavuuteen liittyvät asiat voisi huomioida nykyistä paremmin. Ilmarinen on ollut mukana kehittämässä Oiman tarjoamaa palvelua. Ilmarisella on ollut vahvaa ymmärrystä asiakkaan tarpeista, ja yhteistyössä on onnistuttu luomaan uniikki malli, joka tuottaa merkittävää lisäarvoa asiakkaalle, Miika Halonen summaa.
Pohjois-Karjalan kuntayhtymä Siun sote Oiman palvelun hyödyntäjänä
Reilun 300 työnantajan sijaismaksajana toimiminen työllistää Pohjois-Karjalassa yhteensä neljää sosiaaliohjaajaa ja yhtä henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu tuntilistojen syöttäminen Oiman järjestelmään. Palkkoja maksetaan kahdesti kuukaudessa. Siun soten palveluesimies Sari Tikka, mitä hyötyä Oiman tarjoamasta palvelusta on ollut teille? Entä mitä vahvuuksia ja kehitettävää palvelussa mielestänne on?
- Olemme saaneet tuettua työnantajuudessa monitahoisesti asiakkaitamme, Sari Tikka iloitsee.
- Haasteena on ollut ohjelman keskeneräisyys ja uudistusten tuomat muutokset sellaisiin asioihin, jotka hankaloittavat ja teettävät ylimääräistä työtä, mitä ei aina kehitysvaiheessa ole huomioitu. Kehitettävänä asiana olemme esittäneet työntekijöiden sairauslomien seurannan mahdollisuuden ohjelman kautta, ja sitä myötä työkykyprosessien kehittämiset myös työnantajamallissa, Tikka jatkaa.
- Toivomme myös järjestelmältä enemmän hälytysrajoja, mm. vuosittaisesta ylityökertymästä tai kuormittavuudesta.
Pieni osa avustajaa tarvitsevista henkilöistä pystyy myös itse osallistumaan työelämään avustajansa tukemana, mikä ei muutoin olisi mahdollista.
- Siun soten alueella on hieman vajaa 20 asiakasta, jotka toimivat palkkatyössä avustajan tuella, pääsääntöisesti osa-aikaisessa työssä, mutta muutama yrittäjäpohjainen asiakas on myös, Sari Tikka kertoo.
Myös Espoon kaupunki hyödyntää Oiman palvelua
Oiman palveluita hyödynnetään myös Espoon kaupungissa, jossa 390:lle työnantajalle tarjottu tuki on kolmen toimistosihteerin pääasiallinen tehtävä. Espoon kaupungin vammaispalvelujen päällikkö Anu Autio, mitä hyötyjä Oiman tarjoama palvelu teille käytännössä tuo?
- Oiman tarjoama järjestelmä on meille erittäin tärkeä. Sen avulla kokonaisuuden hallinta on helppoa, Autio kertoo.
Mitä kehittäisitte palvelussa sijaismaksajille?
- On oleellista, että kokonaisuus olisi samassa järjestelmässä. Työterveyshuoltoa palvelu ei tällä hetkellä kata. Siihen liittyvät maksusitoumukset ja laskujen tarkastamiset täytyy hoitaa erikseen. Tärkeintä palvelun hyödyntämisessä kuitenkin on, että asiat sujuvat, ja että järjestelmä on kohtuuhintainen.
Osatyökykyisten työllistyminen on puhututtanut niin hallituksen suunnitelmissa kuin työeläkejärjestelmänkin yhteisenä etuna. Miten avustajan olemassaolo mahdollistaa Espoon kaupungin kokemuksen mukaan vammautuneen työnantajan oman työllistymisen?
- Monelle avustaja on elämän mahdollistava palvelu. Vain harva on kuitenkaan itse töissä – osittain työllistymisen esteet ovat terveydellisiä, mutta osa on ihan asenteellisia, Anu Autio toteaa.
- Työelämään on päässyt kiinni täysipäiväisesti esimerkiksi näkövammaisia asiakkaitamme. Tietyssä mielessä vammaisilla henkilöillä on samanlainen tilanne kuin maahanmuuttajilla, jotka myös kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Silloin yrittäjyys on yksi väylä työelämään. Oleellista olisi toki, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työhön.
Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tietoa ja työkaluja työkyvyn edistämiseen
Ilmarinen tukee myös monin tavoin asiakkaitaan työelämässä menestymisessä. Esimerkiksi avustajan työ voi olla fyysisesti ja henkisesti raskasta. Tarjoamme työntekijöille tietoa ja tukea jaksamiseen. Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkyvyn edistämiseen. Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Tutkimustyöllä ja kehittämällä palveluamme tuemme osaltamme työtä, joka luo tekijälleen taloudellista hyvinvointia, mutta myös merkityksellisyyttä.
Kaikki ihmiset haluavat elää mahdollisimman normaalia ja itsenäistä elämää arjen, opiskelun, työn ja mielekkäiden harrastusten parissa kykyjensä mukaan. Työelämän ulkopuolella on syystä tai toisesta osatyökykyisiä henkilöitä, jotka haluaisivat työskennellä ja jotka arvioivat myös olevansa kykeneviä työhön. Heidän työpanostaan emme saisi hukata. Monitahoisella eri toimijoiden yhteistyöllä on kuitenkin mahdollista luoda edellytyksiä työelämään kiinnittymiseen ja työssä jaksamiseen.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?