Miten kuntoutushakemus ratkaistaan?

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Miten kuntoutushakemuksia arvioidaan? Mitkä asiat vaikuttavat päätökseen? Miksi osa hakemuksista hylätään? Kysyimme asiaa Ilmarisen kuntoutuspalvelupäälliköltä Mari Kyyhkyseltä.

Milloin ammatillista kuntoutusta voi hakea?

Ammatillista kuntoutusta voi hakea, jos työkyky heikkenee ja alkaa haitata työskentelyä. Ennen kuntoutushakemuksen täyttämistä kannattaa keskustella työssä jatkamisen mahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista oman työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Muita vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi Kelan osasairauspäiväraha tai työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä. Myös työtehtävien muokkaaminen työpaikalla voi auttaa jatkamaan työssä.

Jos työsuhde ei ole voimassa, kannattaa omasta tilanteesta keskustella jonkun muun terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitsemme B-lääkärinlausunnon hakijan tämänhetkisestä terveydentilasta.

Kuka voi saada ammatillista kuntoutusta?

Ammatillista kuntoutusta voi saada, jos seuraavat ehdot täyttyvät :

• Sinulla on ansioita tai yrittäjän työtuloa yhteensä vähintään 42 048,18 euroa (vuoden 2025 tasossa) hakemustasi edeltäviltä viideltä vuodelta. 
• Sinulla on työeläkelain mukaan vakuutettuja työansioita hakemustasi edeltävän 36 kalenterikuukauden aikana. Alle 3-vuotiaan lapsenhoitoaika rinnastetaan työskentelyyn työansiota tarkasteltaessa.
• Ammatillinen kuntoutuksesi on tarkoituksenmukaista ja sillä voidaan tukea terveydentilallesi sopivassa työssä jatkamista.
• Ikäsi on alle alimman vanhuuseläkeiän.

Jos työkyvyn heikentyminen johtuu tapaturmasta tai liikennevahingosta, oikea paikka ammatillisen kuntoutuksen hakemiseen on tapaturmavakuutusyhtiö.

Miten ammatillista kuntoutusta voi hakea? 

Ammatillista kuntoutusta haetaan täyttämällä kuntoutushakemus. Helpoiten se hoituu OmaEläke-palvelussamme, johon kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla.

Hakemuksen liitteeksi tarvitsemme B-lääkärinlausunnon hakijan tämänhetkisestä terveydentilasta.  Mukaan voi lähettää myös työterveysneuvottelumuistion.  

Hakemuksen mukaan voi liittää myös kuntoutussuunnitelman. Tällöin arvioimme ensin hakijan oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja sen jälkeen sitä, tuemmeko hakemuksessa ehdotettua suunnitelmaa.

Mistä syistä ammatillista kuntoutusta useimmiten haetaan? 

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet pitkään suurin sairausryhmä ammatillisen kuntoutuksen hakemuksissa. Viime vuosina mielenterveysperusteisten hakemusten määrä on kuitenkin kasvanut.

Miten kuntoutuspäätös tehdään? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, saako hakija myönteisen vai kielteisen päätöksen? 

Ensin varmistamme, että edellä mainitut ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät. Asiantuntijalääkärimme arvioi hakemuksen liitteenä toimitetun B-lääkärinlausunnon perusteella, aiheuttaako työkyvyn heikkeneminen tulevaisuudessa todennäköisen työkyvyttömyyden uhan. Työkyvyttömyyden uhka tarkoittaa sitä, että ilman kuntoutustoimenpiteitä on todennäköistä, että hakijalle myönnettäisiin lähimmän viiden vuoden aikana vähintään osakuntoutustuki. Asiantuntijalääkärimme arvioi myös, miten sairauden hoito tai muu kuntoutus vaikuttavat sairauteen. Lisäksi arvioimme, voidaanko työeläkekuntoutuksen keinoilla poistaa tai myöhentää työkyvyttömyyden uhkaa.

Kun käsittelemme kuntoutushakemusta, huomioimme aina hakijan yksilöllisen tilanteen. Tarkastelemme sairauden lisäksi hakijan työhistoriaan, koulutukseen ja asuinpaikkaan liittyviä tietoja. Hakijalla saattaa olla jo aikaisempaa koulutusta tai muu ammatti, joka mahdollistaa työkyvylle sopivat työt. Tällöin voimme esimerkiksi tukea työkokeilulla paluuta näihin töihin.

Voimme Ilmarisessa tukea vain kuntoutusta, jonka tavoitteena on terveydentilalle sopivassa työssä jatkaminen tai sellaiseen palaaminen. Kuntoutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä arvioimme myös, mitkä ovat mahdollisuudet työllistyä ammatillisen kuntoutuksen päätyttyä.

Mitkä syyt johtavat useimmin siihen, että kuntoutushakemus hylätään?

Yleisin kielteisen kuntoutuspäätöksen syy on se, että työkyvyttömyyden uhkaa ei arviomme mukaan ole. Esimerkiksi sairaus voi olla sellainen, että se ei hoidettuna aiheuta uhkaa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Toiseksi eniten kielteisiä kuntoutuspäätöksiä annetaan siksi, että kuntoutus ei ole hakijalle tarkoituksenmukaista. Tällöin olemme arvioineet, että ammatillinen kuntoutus ei todennäköisesti johda terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen eikä ammatillinen kuntoutus todennäköisesti lykkää eläkkeelle jäämistä. Jos esimerkiksi etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen lähivuosina, ei ammatillinen kuntoutus ole tarkoituksenmukaista. Joskus myös hoito ja muu kuntoutus voivat olla ajankohtaisia ammatillisen kuntoutuksen sijaan.

Sain kielteisen kuntoutuspäätöksen. Voinko hakea kuntoutusta jostakin muualta?

Jos saat meiltä kielteisen päätöksen kuntoutushakemukseesi, kannattaa sinun tutustua muihin työhön paluun vaihtoehtoihin. Jos sinulla on voimassa oleva työsuhde, keskustele työnantajasi ja työterveyshuoltosi kanssa, mitä muita vaihtoehtoja sinulla on työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen.

Muita vaihtoehtoja voivat sinun kohdallasi olla esimerkiksi Kelan osasairauspäiväraha tai työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu. Myös Kela järjestää ammatillista kuntoutusta (kela.fi). Jos et voi saada työeläkelaitoksen järjestämää ammatillista kuntoutusta, voit hakea sitä Kelasta. Apua työelämään palaamiseen, työllistymiseen ja ammatinvalinta-asioihin voit saada myös oman kuntasi työllisyyspalveluista.

Voit halutessasi myös hakea muutosta, jos olet saanut kielteisen päätöksen tai olet muuten tyytymätön päätökseen. Hae muutosta kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun sait päätöksen.

Asiantuntijana jutussa oli kuntoutuspalvelupäällikkö Mari Kyyhkynen Ilmarisesta. 

Lue lisää:

• Ammatillinen kuntoutus
• Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot