”Kriisistä on tärkeä ottaa opiksi ja kuunnella tiedettä” – Vastuulliset yhtiöt voivat selvitä kriisistä muita paremmin
Maailmanlaajuinen koronapandemia iski maaliskuussa osakemarkkinoihin voimalla. Ajaako kriisi vastuullisuuden yritysten liiketoiminnassa ja sijoittamisessa sivuraiteelle vai kaiken sijoittamisen keskiöön?
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen analyytikko Niina Arkko, miltä koronakriisin vaikutukset näyttävät vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta? Onko kriisi siirtänyt vastuullisen sijoittamisen näkökulmat syrjään?
Sanoisin että päinvastoin! Kriisi on nostanut sosiaaliset kysymykset isoon rooliin. Esimerkiksi työntekijöiden oikeudet ja toimitusketjukäytännöt ovat tärkeitä kriisistä selviämisen kannalta.
Yhtiöiden liiketoiminnan kestävyys ja kriiseihin varautuminen ovat tärkeitä pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Siksi monet sijoittajat kiinnittävät nyt erityistä huomiota myös hallinnollisiin käytäntöihin. Koronakriisistä on ehditty jo tekemään lopullista käännekohtaa vastuullisen sijoittamisen valtavirtaistumiselle, mutta epäilijöitäkin riittää.
Lyhyen aikavälin perusteella ei voi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Joka tapauksessa kevään osakekurssikehitykset osoittavat, että vastuullisuuden huomioiminen on hyvää riskienhallintaa ja tuo suojaa laskumarkkinassa.
Moni valtio on siirtänyt ilmastotoimia syrjään kriisin aikana. Miten pitkään näin voidaan tehdä?
Ilmastonmuutos ei ehkä näy yhtä akuuttina kuin viruskriisi. Silti päästöjen aiheuttamiin terveysongelmiin kuolee jo nyt monien arvioiden mukaan enemmän ihmisiä vuosittain kuin koronavirukseen. On tärkeää jatkaa kiireellisiä ilmastotoimia kriisin aikanakin.
Monet asiantuntijat ovat kuvanneet koronapandemian olevan vasta esimakua ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tämä tuskin jää viimeiseksi pandemiaksi, sillä ne ovat yksi ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti lisääntyvistä ilmiöistä. Nyt olisi tärkeää ottaa opiksi ja kuunnella tiedettä ja asiantuntijoita ja opetella ennakoimaan. Vai reagoidaanko vasta sitten kun uhka realisoituu näkyvästi myös täällä meillä kehittyneissä maissa?
On ollut hienoa nähdä, että valtiot pystyvät reagoimaan tarvittaessa nopeasti ja isostikin, ja yrityksetkin ovat olleet innovatiivisia sopeutuessaan. Silti tarvitaan lisää globaalia yhteistyötä.
Vuoden 2008 finanssikriisissä ilmastonmuutoksen torjuminen ajautui pahasti sivuraiteelle. Voiko niin käydä nytkin, kun maailmantalous sakkaa?
Tämä riippuu esimerkiksi elvytyspakettien kohdentamisesta. Valtiot vastaavat edelleen noin 70 prosentista kaikista energiainvestoinneista.
Elvytystoimet ovat valtioille mahdollisuus tulla esiin kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa ja laittaa rahaa ilmastonmuutoksen ratkaisuihin. Ainakin EU:lta odotetaan Green Dealin tukemista. Erona finanssikriisin jälkeiseen aikaan on nyt myös se, että monet uusiutuvan energian ratkaisut ovat selvästi edullisempia. Uskon myös, että tällä kertaa ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeys ja kiireellisyys ymmärretään paremmin.
Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on priorisoitu talouden palauttamista kasvukäyrälle hinnalla millä hyvänsä. Lyhyen pysähdyksen jälkeen hiilen käyttö on jo palautunut yli 80 prosenttiin vuoden 2019 tasosta ja hiilivoimaa on otettu käyttöön valtavan paljon maaliskuun aikana.
Kiinassa ja Intiassa ilmansaasteiden vähenemisen näkyvät muutokset voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöasioihin. Kun ilma on puhdistunut hetkellisesti, miten ihmiset reagoivat saasteiden palaamiseen?
Onko kriisillä ollut vaikutusta vastuullisuuden huomioimiseen niillä aloilla, joilla on tullut nopeasti pulaa raaka-aineista tai ongelmia toimitusketjuissa? Esimerkiksi terveydenhuollon hengityksen suojaamiseen liittyvillä tuotteilla on ollut paljon kysyntää.
Ainakin toimitusketjukäytännöt ja niihin liittyvät sosiaaliset seikat sekä hallinnolliset asiat ovat nostaneet merkitystään. Niillä yrityksillä, joilla nämä asiat ovat kunnossa, ovat pärjänneet kriisissä paremmin.
Aiemmin ehkä enemmän maineriskinä pidetyt seikat ymmärretään operatiivisiksi riskeiksi. Tuotantoketjun työntekijöiden olot ovat suoraan vaikuttaneet raaka-aineiden tai komponenttien saatavuuteen.
Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät eivät mahdollisesti pysty noudattamaan karanteenimääräyksiä tai muita ohjeistuksia, eikä heillä välttämättä ole pääsyä terveydenhoitoon. Huonot työolot vaikuttavat jo valmiiksi työntekijöiden terveyteen, mikä lisää riskiä sairastua viruksen aiheuttamiin vakaviin oireisiin.
Koronavirus on lisännyt ymmärrystä, että ESG-asioilla voi olla myös merkittäviä lyhyen aikavälin vaikutuksia yritysten liiketoimintaan, vaikka ne usein mielletään pitkän aikavälin tekijöiksi.
Lisää aiheesta:
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?