Lapsuuden liikunta lisää aikuisuuden työkykyä

Terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuudessa. Osa liikunnan hyödyistä ilmenee vasta vuosien kuluessa positiivisena vaikutuksena työkykyyn. HJK:n iltapäiväkerho tukee osaltaan lapsen monipuolista liikunta-aktiivisuutta ja lapsiperheiden arkea.

Vuonna 2000 perustettu Helsingin Jalkapalloklubin iltapäiväkerho on pääkaupunkiseudun toiseksi suurin lasten iltapäiväkerhotoimija. HJK:lla on iltapäivätoimintaa, koska seura haluaa tukea lasten ja lapsiperheiden arkea. HJK haluaa myös vaikuttaa siihen, että lapsilla olisi turvallinen ja terveellinen kasvuympäristö.

– Meillä on kerhossa päivittäin erilaisia ohjattuja toimintatuokioita, joilla pyrimme monipuolisesti tuomaan liikuntaa erilaisissa muodoissa lasten arkeen. Olemme suurimman osa päivästä ulkona, mikä mahdollistaa lasten aktiivisuuden, sanoo HJK:n iltapäivätoiminnan koordinaattori Sonia Quiat.

HJK:n iltapäiväkerhossa käy päivittäin yli 600 lasta ja se työllistää vuosittain 75 ohjaajaa kymmenessä eri toimipisteessä.

– Liikunnalla on suuri vaikutus lapsen päivään: se tuo lapselle fyysistä hyvinvointia, sosiaalisuutta ja jaksamista arjen aherrukseen, arvioi Sonia Quiat.

Lapset suhtautuvat liikuntaan hyvin vaihtelevasti. Iltapäiväkerhossa pyritäänkin antamaan lapsille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia liikuntalajeja ja saada liikunnan kautta positiivisia kokemuksia.

– Sosiaalisesti iltapäiväkerhossa opitaan ryhmässä olemisen taitoa ja pettymyksen sietokykyä. Omalle epämukavuusalueelle joutuminen voi auttaa oppimaan itsestään lisää. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta lapsena kantaa toivottavasti pidemmälle aikuisuuteen, Sonia Quiat pohtii.

Vanhempien esimerkki on tärkeä

HJK:n akatemian fysiikkavalmentaja Petteri Jaatisen mukaan lasten passiivisuus liikunnassa ennen kymmentä ikävuotta voi vaikuttaa pitkällä aikajänteellä aikuisuuden terveyteen. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä pystytään lieventämään sillä, että jo lapsena harrastetaan liikuntaa. 

Liikunta tukee myös sosiaalisia suhteita.

 – Jos pystyt jo lapsena luomaan suhteita liikunnan avulla tai kavereiden kanssa joukkuepeleissä, niin yleensä niillä on taipumus seurata aikuisuuteen saakka, sanoo Petteri Jaatinen.

Kaikki lähtee jokapäiväisestä elämästä ja tekemisestä.

– Vanhempien tulisi huolehtia, että lapset saavat monipuolista ravintoa ja nukkuvat riittävästi. Tänä päivänä kännykät ja tabletit vievät turhaan lapsen yöunta.

Myös aikuisten oma esimerkki tärkeä, koska lapsi omaksuu niitä tapoja, joita perheessä harrastetaan.

– Jos vanhemmat vaikka pyöräilevät, harrastavat liikuntaa tai tekevät kävelylenkkejä, niin nämä tavat tarttuvat lapsiin pienestä pitäen. Jos vanhemmat ovat passiivisia, he voivat kuitenkin kannustaa lapsiaan löytämään jonkun liikunnallisen harrastuksen. Olkoon se sitten ihan mikä tahansa, sanoo Petteri Jaatinen. 

Lapsuuden aktiivisuus vaikuttaa työuraan ja elämäntapaan

Kauppatieteiden tohtori Jaana Kari Jyväskylän yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan lapsen liikunta-aktiivisuuden yhteyttä koulutus- ja työurien kehitykseen vuosien päähän.

– Lapsuuden ja nuoruuden liikunnalla on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia niin lapsen terveyteen, oppimisen edellytyksiin kuin myös hyvinvointiin. Lapsuuden liikunta on yhteydessä elämäntapaan, työkykyyn sekä liikunnallisuuteen aikuisena, Jaana Kari sanoo.  

Nuoruuden liikunnalla on yhteys niin koulumenestykseen kuin koulutusvuosiin.

– Koulumenestyksen osalta erot vähän ja paljon liikkuvien välillä on noin puoli arvosanaa. Ei välttämättä kuulosta kovin suurelta, mutta sillä voi olla merkitystä, kun mietitään peruskoulun jälkeistä opinpolkua. Koulutusvuosissa ero on noin vuosi, Jaana Kari kertoo.

Jaana Karin väitöstutkimuksesta käy myös ilmi, että lapsuuden liikunta on yhteydessä siihen, miten myöhemmin sijoitutaan työmarkkinoille.

– Liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla on enemmän työllisyyskuukausia. Aikuisena aktiivisilla lapsilla on myös pitkällä aikavälillä vähemmän työttömyyskuukausia.

Jaana Karin mukaan suoria syy-seuraussuhteita ei voi kuitenkaan lapsen liikkumisesta tehdä aikuisuuden sijoittumiseen työmarkkinoille tai tulotasoon.  

– Selittäviä tekijöitä on vähintään neljä: terveys, sosiaaliset suhteet, kognitiiviset sekä ei kognitiiviset taidot sekä signalointi. 

Signaloinnilla tarkoitetaan, että jos henkilö on liikunnallinen, niin työnantajat voivat kokea tämän liikunnallisuuden positiivisena signaalina. Eli he palkkaavat ennemmin henkilön, joka on liikunnallisesti aktiivinen, koska se voi osoittaa, että he ovat kunnianhimoisia, määrätietoisia ja tuottavampia.

– Liikunnan ja työurien välinen keskustelu on taloustieteen näkökulmasta tosi mielenkiintoinen. Suomen ikääntyvä väestörakenne myös kasvattaa painetta sille, että meidän pitäisi olla työuralla ja työkykyisiä mahdollisimman kauan.

Vaikka suoraa johtopäätöstä siitä, että liikunnallisella lapsella on hyvä työkyky aikuisuudessa, ei voi vetää, on meillä paljon näyttöä siitä, miten lapsuuden liikunta on yhteydessä terveyteen.

– Ja toisaalta meillä on tietoa siitä, että lapsuuden liikunta on yhteydessä työuriin. Siinä mielessä lapsuuden liikunta ja sen mahdollistaminen voi toimia investointina, joka tuottaa tulevaisuudessa tuottavampia ja työkykyisempiä työntekijöitä, Jaana Kari sanoo.

Lisätietoja

• Lisätietoja työkykyjohtamisesta
• Ilmarinen sponsoroi tänä vuonna HJK:ta. Katso lisätietoja lahjoituksista ja sponsoroinnista.