Työelämään tuleva nuori kaipaa tukea ja vastuuta – merkityksellinen työ motivoi

Miten tukea nuorta työuransa alussa? Mitä on hyvä huomioida perehdytyksessä, entä esimiestyössä? Entä mitä nuoret odottavat työltä, työyhteisöltä ja johtamiselta?

Työelämään siirtyminen on nuorelle askel uuteen. Samaan aikaan meneillään voi olla monia muitakin muutoksia elämässä.

– Työpaikoilla on tärkeä ja vastuullinen rooli elämässä rinnalla kulkijoina. Samalla tuemme nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ylipäätään. Tämä kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen ja luoda nuorille mahdollisuuksia, Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Nykänen kannustaa.

Työelämään siirtyvät nuoret ovat hyvin heterogeeninen joukko.

– Nuorilla on paljon erilaisia tarpeita ja toiveita. Yhdistävä tekijä on ikä ja sen mukanaan tuoma vähäisempi työ- ja elämänkokemus. Nuoria on aina lähestyttävä yksilöinä, Nykänen sanoo.    

Nuorten vahvuuksia ovat halu kehittyä ja kehittää  

Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa selvitettiin nuoriin liittyviä käytäntöjä ja esimiesten kokemuksia kymmenessä yrityksessä. Haastatteluissa nuorten vahvuuksina esiin nousivat avoimuus uuden oppimiselle sekä halu kehittyä ja halu kehittää työtä. Myös kyky nähdä asioita uudesta näkökulmasta nousi vahvuutena esiin.    

– Tutkimukseen haastatelluista esimiehistä moni koki, että avoin keskustelukulttuuri on nuoria yhdistävä tekijä. Tietotekniset taidot ja esimerkiksi some-osaaminen ovat myös nuorilla hyvin hallussa, Nykänen kuvailee.

Työelämään tullessaan nuorilla on monenlaisia odotuksia. Tutkimushaastatteluissa nuorten työelämäodotuksista nostettiin esiin joustavuus työajoissa sekä vapaa-ajan suuri merkitys. Haastateltavien mukaan esimiehen ja työyhteisön tukea sekä mahdollisuuksia kehittymiseen pidetään myös tärkeänä. Muissa tutkimuksissa esiin on noussut vahvasti työn merkityksellisyys.

– Esimiesten on tärkeää miettiä, miten nuorten työntekijöiden merkityksellisyyden tunnetta voi vahvistaa.  Alusta asti on hyvä tuoda esiin nuoren oman työn vaikutus koko työpaikan toiminnalle. Se tukee merkityksellisyyden tunnetta sekä tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksista, Nykänen korostaa. 

Kerro ja tee ymmärrettäväksi

Työpaikan toimintakulttuuri voi tulla nuorelle uutena – se vaatii sopeutumista siinä missä mikä tahansa uusi asia. 

– Jokaisella työpaikalla on omat käytännöt ja toimintatavat, ja niitä on tärkeää käydä yhdessä läpi. Ei voi olettaa, että tavat toimia olisivat nuorelle itsestään selvä, koska niistä ei ole ennestään kokemusta. Kannattaa tehdä näkyväksi se, miten käytännöt sujuvoittavat työntekoa ja vaikuttavat koko työyhteisön toimintaan. Kun tunnistaa hyödyt, on helpompi omaksua yhteiset käytännöt, Nykänen sanoo.     

Työelämätaitoina Nykänen näkee paitsi työpaikan yhteiset toimintatavat, myös omasta hyvinvoinnista huolehtimisen.

– Omasta hyvinvoinnista huolehtimista kannattaa tuoda esiin konkreettisten tekojen ja hyötyjen kautta. Kun työkyvystään pitää huolta, sujuu työskentely helpommin ja jaksaa myös vapaa-ajalla paremmin.

Tue työhön kiinnittymistä, huomaa pienet askeleet  

Nuoria yhdistää vähäisempi työkokemus, ja kokonaisuuksien hahmottaminen työpaikan toimintaan liittyen voi olla aluksi vaikeampaa. Työhön kiinnittymisen tukeminen alkaa jo rekrytointitilanteessa.

–Jo rekrytointitilanteessa kannattaa esimerkiksi käydä läpi tyypillinen työpäivä ja kertoa, mitä se pitää sisällään. On tärkeää, että työstä syntyy alusta pitäen yhteinen ymmärrys. Se auttaa nuorta muokkaamaan omia odotuksiaan työtä kohtaan.  

Työuransa alussa oleva nuori saattaa Nykäsen mukaan luoda omalle kehittymiselleen turhankin kovia odotuksia. Esimiehen rooli tukijana on tärkeä. Nykänen kannustaa asettamaan tavoitteet kehittymiselle niin, että ne ovat realistisia ja saavutettavissa riittävän lyhyellä tähtäimellä.

– Ei luoda liikaa paineita, vaan autetaan huomaamaan pieniä onnistumisia työssä. Isommat tavoitteet kannattaa jakaa pienempiin osiin ja vastuuta kasvattaa osaamisen karttuessa.  

Onnistumisen kokemukset motivoivat kehittymään lisää.

– Ratkaisevaa on nähdä pienet kehittymisen askeleet työssä: se lisää hyvinvointia. Nämä voivat olla pieniä asioita, mutta ovat erittäin tärkeitä isomassa kokonaisuudessa, Nykänen painottaa.

Perehdytä perusteellisesti ja anna palautetta

Suunnitelmallinen perehdytys ja jatkuva palautteen antaminen ovat avainasemassa.

– Perehdytyksessä tulisi olla yksi nimetty perehdyttäjä, mutta vastuita kannattaa jakaa. Näin nuorelle tulee samalla työyhteisö tutuksi, ja hän tietää, mitä apua saa jatkossa keneltäkin.

Palaute työstä on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityisesti nuorille.

– Nuorilla ei ole samanlaista kykyä reflektoida omaa työtään kuin kokeneemmilla työntekijöillä, koska heillä ei ole kokemusta ja vertailupohjaa työsuorituksesta. Nuoret eivät välttämättä tiedä, milloin he ovat onnistuneet työssään, joten palaute on erittäin tärkeää. Se kannustaa tavoittelemaan hyvää työsuoritusta uudestaan, vahvistaa itsetuntoa ja luo pohjaa ammatilliselle kasvulle, Nykänen kertoo.    

– Nuoret ovat kasvaneet some-maailmassa, jossa peukutukset ja palautteen antaminen on jatkuvaa. Tämä näkyy myös siinä, miten nuoret odottavat palautetta työstään.

Kysy ja kuuntele  

Nykänen korostaa nuorten kykyä nähdä asiat uudesta näkökulmasta.  

– Kuulluksi tulemisen tunne ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. Kannattaa kysyä, kuunnella ja osallistaa nuoria.   

Nykänen kannustaa ylipäätään työpaikkoja mukaan ottamisen kulttuuriin: kysymään kuulumisia ja kertomaan omista työtehtävistä nuorelle, jotta ymmärrys kokonaisuudesta kasvaa.

– On tärkeää, että kaikki työpaikalla kannustavat kysymään, ei vain esimies. Siitä syntyy fiilis, että aina voi kysyä keneltä vain.  

Ensimmäiset työelämäkokemukset vaikuttavat asenteisiin työelämää kohtaan pidemmällä tähtäimellä.

– Nuoret tuovat työelämään vahvuuksia, jotka kannattaa ottaa käyttöön, Nykänen painottaa.   

Merkityksellinen työ motivoi

Ilmarisessa työkykypäällikkönä vastikään aloittanut Essi Salomaa allekirjoittaa työn merkityksellisyyden tärkeyden.

 – On tärkeää, että työ tähtää johonkin isompaan ja että tavoite taustalla on edes jollain tasolla linjassa omien arvojeni kanssa. Samalla on olennaista ymmärtää kokonaisuus: tietää, mitä vaikutusta työlläni on koko yrityksen toimintaan ja mikä on minun roolini kokonaisuudessa. Se motivoi.

Myös kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve on vahva.

– Jos huomaan epäkohtia, mietin heti, miten tekisin asian toisin ja miten tekemistä voisi kehittää. Haluan tulla kuulluksi ja nähdyksi. On äärimmäisen turhauttavaa, jos ei kuunnella eikä tartuta asioihin, Salomaa summaa.

Ilmarinen on Salomaalle uuteen alaan liittyvä ensimmäinen työpaikka. Salomaa on aiemmalta ammatiltaan fysioterapeutti. Työkykypäälliköksi Ilmariseen Salomaa päätyi liiketalouden AMK-tutkintoonsa liittyvän harjoittelun kautta. 

Itseohjautuvuutta, tukea ja vastuuta

Essi Salomaa on tehnyt osa-aikaisena töitä opintojen ohessa, mikä on tasoittanut tietä työelämään. Siirtymä työelämään oli siirtymä muiden joukossa. Uudessa tehtävässä aloittamista helpotti myös se, että talo ja tiimi olivat jo tullessa tutut. 

– Se oli iso onni ja apu. Toki työtehtäväni ovat nyt erilaiset kuin ennen, ja perehtyminen jatkuu edelleen. Etukäteen pohditutti, miten otan uuden asiantuntijaroolini haltuun. Itseohjautuvuutta ja itsensä johtamista tarvitaan paljon enemmän kuin aiemmissa töissäni, Salomaa pohtii.

Työyhteisöön ja työhön tutustumisessa Salomaa kokee tärkeäksi selkeät tavoitteet sekä työpaikan toimintakulttuurin. 

– On tosi tärkeää, että annetaan raamit: että tietää, mitkä ovat työpaikan pelisäännöt ja mitä odotetaan. Ja että ihmiset kohdataan yksilöinä.

Esimieheltään ja kollegoiltaan Salomaa kertoo toivoneensa ja saaneensa ymmärrystä ja apua.

– Työpaikoilla pitäisi huomioida, että nuori työntekijä on uudessa tilanteessa ja että tehtävät ovat uudet. Uuteen paikkaan solahtaminen vie aikansa. On hyvä, jos kollegatkin ehtivät antaa omaa aikaansa ja tarvittaessa auttavat ja perehdyttävät. Osaksi työyhteisöä pääseminen on tärkeä osa työssä viihtymistä.

– Esimiehiä kannustan antamaan vastuuta meille nuorille. Se vahvistaa ammatillista itsetuntoa, auttaa kehittymään ja sitouttaa, Salomaa sanoo.   

FAKTA: Viisi vinkkiä esimiehelle: Näin tuet työuransa alussa olevaa nuorta

1. Nuoret näkevät työpaikan asioita usein uudenlaisesta näkökulmasta. Rohkaise kertomaan omia ehdotuksia ja kerro, että ideoita arvostetaan. Kokemus omasta vaikutusmahdollisuudesta motivoi.
2. Kysy kuulumisia säännöllisesti. Työsuhteen alussa kannattaa järjestää useampia keskusteluja.
3. Kysy, mitkä asiat nuori kokee kiinnostaviksi työssään. Se auttaa tunnistamaan omia motivaation lähteitään.
4. Käy läpi työhyvinvointia tukevia keinoja, jotka työntekijällä on käytössään. Kerro esimerkkejä pienistä merkityksellisistä teoista, jotka vaikuttavat omaan työkykyyn ja hyvinvointiin myös vapaa-ajalla.
5. Kehittymisen mahdollisuudet inspiroivat. Jaa isompia tavoitteita pienemmiksi paloiksi.  

Katso videot

• Ohjaava ote perehdyttämisessä (youtube.com)
• Palautteen antaminen ja tavoitteellisuuden tukeminen (youtube.com)

Tutustu

• Ilmarisen työkykyjohtamisen palvelut 
• Työkykyjohtamisen vuosi – tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa