Sikla uudistaa yrityskulttuuriaan
Kasvuyrityksen työhyvinvointi vaihteli eri henkilöstöryhmien välillä. Kuukausittaiset pulssikyselyt paljastivat erojen syyt.
Rakennus- ja talotekniikka-alalla toimiva Sikla oli saanut vuosien ajan erinomaiset tulokset työhyvinvointikyselyistä. Työntekijät kokivat työn merkitykselliseksi, mikä selittynee paljolti yrityksen toimintakulttuurilla.
Oulun kupeessa Limingassa toimiva Sikla suunnittelee, tuottaa ja rakentaa koteja, toimitiloja, päiväkoteja ja hoivakoteja tavalla, joka ottaa vahvasti huomioon käyttäjäkokemuksen. Henkilöstöstä tuntuu mielekkäältä olla rakentamassa tulevaisuuden Suomea.
Kun kuukausittainen Työvire-kysely otettiin käyttöön keväällä 2018, työhyvinvointikyselyissä alkoi ilmetä eroja eri henkilöstöryhmien kesken. Tehtaan työntekijät antoivat muita alhaisemmat pisteet työympäristön turvallisuudesta ja vaarattomuudesta. Hallintojohtaja Tuomo Hilliaho tarttui epäkohtaan. Hän pohti johdon kanssa, miten tilannetta voisi kehittää.
– Toimme tehtaalle Toyotan kehittämän lean-järjestelmän, jossa jokaiselle materiaalille ja työkalulle on oma paikkansa ja työpaikka on aina puhdas ja turvallinen, Hilliaho kertoo.
Eikä siinä kaikki. Sikla lanseerasi tehtaalleen lisäksi kahden viikon välein tehtävän turvallisuuskävelyn. Työnjohtaja ja yksi vaihtuva työntekijä tarkastavat nimetyt kohteet ja kirjaavat puutteet, jotka sitten korjataan. Vastaavanlainen TR-mittaus on lakisääteinen rakennustuotannossa, mutta vapaaehtoinen tehtaalla.
Muutosten myötä turvallisuus on kohentunut työpaikalla, mutta Hilliahon yllätykseksi työhyvinvointikyselyjen tulokset ovat toistaiseksi pysyneet ennallaan. Vienee aikansa, ennen kuin objektiiviset parannukset muuttuvat subjektiiviseksi kokemukseksi.
Sormi pulssilla
Sikla on mitannut seitsemän eri henkilöstöryhmänsä työvirettä Ilmarisen Työvire-kyselyllä, joka sisältää kaksitoista vakiokysymystä.
– Lisäämme aina kyselyyn pari bonuskysymystä, joilla selvitämme ajankohtaisia, vaihtuvia teemoja. Haluamme elää kiinni todellisessa työntekijäkokemuksessa, Hilliaho kertoo.
Se on kannattanut, sillä kyselyistä on noussut työturvallisuuden lisäksi esiin toinenkin kehittämiskohde: palautteenanto. Sen Sikla haluaa virtaviivaistaa koko organisaatiossa. Koulutusta saavat kaikki esimiehet.
Palautteen antamisen opetteluun Hilliaholla on ideoita. Sikla voisi esimerkiksi koota videoyhteyden ääreen kerran kuussa kaikki esimiehet käsittelemään yhdessä jotain tiettyä teemaa. Siten kaikki pysähtyisivät hetkeksi tärkeiden asioiden ääreen – yksi asia kerrallaan. Samalla esimiehet ja johto huomaisivat, että palautteenannon kanssa ollaan tosissaan.
Varmuutta kehityskeskusteluihin
Kun Tuomo Hilliaho astui Siklan palvelukseen pari vuotta sitten, hän havaitsi, että moni työntekijä oli esimiestehtävissä ensimmäistä kertaa. He tarvitsivat valmennusta muun muassa kehityskeskustelujen vetämiseen. Hilliahosta oli hyvä hankkia valmennus talon ulkopuolelta.
Esimiehiä valmensi Etera, joka fuusioitui myöhemmin Ilmarisen kanssa. Siklan esimiehet saivat valmennusta varhaisen välittämisen mallista ja työkaluja työntekijöiden kanssa käytäviin keskusteluihin.
Asiat ovat myös edenneet. Siklan henkilöstöstä on tuntunut, että se pääsee vaikuttamaan yrityksen toimintaan.
– Työvireen ylläpidon kannalta on tärkeää, että johtamista kehitetään ja organisaatio jäsentyy hyvin. Kasvuyrityksessä jokaisen on tiedettävä, mitä häneltä työssä odotetaan.
Sikla Oy
- Vuonna 2007 perustettu rakennusalan konserni. Henkilöstö noin 230.
- Pääkonttori Limingassa Oulun lähellä. Konsernijohtaja Janne Nieminen.
- Oikaistu liikevaihto 88,5 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Lisää aiheesta
Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi
Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.
Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.