Ympäristösertifiointi auttaa vuokralaista valitsemaan itselleen sopivan toimitilan
Kun rakennuttaja lupaa, että rakennus kestää sata vuotta, mitä lupauksen lunastaminen vaatii käytännössä? Miten varmistetaan, että rakennus on vielä sadan vuoden päästä sopiva toimistoksi tai asuinnoiksi. Tai miten varmistetaan, että rakennuksen energiatehokkuus ja ympäristöjalanjälki pysyvät kehityksessä mukana? Kuuntele lisää Ilmarisen ensimmäisestä podcastista.
– On vastuullista rakentaa pitkäikäisiä rakennuksia, joissa otetaan huomioon muunnettavuus. Se on osa kestävää kehitystä, kertoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen.
Suomen suurimpiin kiinteistösijoittajiin kuuluva Ilmarinen on luvannut, että sen rakennuttamat rakennukset kestävät vähintään sata vuotta. Tätä tavoitetta palvelevat muun muassa rakennusten ympäristösertifioinnit ja niiden antama tuki rakennusten suunnitteluun.
– Olemme laatineet suunnitteluohjeet perusparannuskohteisiin ja uudiskohteisiin. Niissä on otettu kantaa kestovaatimuksiin, jotka viedään suunnitteluryhmälle. Nyt markkinoilla on alle viidenkymmenen vuoden elinkaarella olevia rakennuksia. Pidempi kestävyystavoite tarkoittaa, että huomioimme vaatimuksen jokaisessa runkorakentamisen ja julkisivun osassa. Totta kai julkisivuihin tulee huollollisia toimenpiteitä. Se lähtee meidän DNA:sta, se lähtee meidän arvoista ja tavasta toimia. Silloin asiat tulevat hoidettua, Nurminen kertoo.
Kuuntele Nurmisen haastattelu kokonaisuudessaan Ilmarisen ensimmäisestä podcastista.
Ohjelman juontaa Ilmarisen yritysvastuupäällikkö Joona Raudaskoski.
Katso ilmarisen vapaat toimitilat
Lue myös:
Lisää aiheesta
Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi
Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.
Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.