Yrittäjä, ota työttömyysturva-asiat kerralla haltuun!
Kysyimme Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténiltä, mitä jokaisen yrittäjän tulee tietää työttömyysturvasta.
Työttömyyttä ei mielellään etukäteen mieti, varsinkaan, jos työttömäksi jää yrittäjänä. Moni saattaakin luulla, että yrittäjä tippuu työttömäksi jäädessään tyhjän päälle. Tosiasiassa yrittäjällä on tukena täysin samanlainen työttömyysturva kuin palkansaajalla.
– Työttömyysturvajärjestelmän perusajatus on se, että työttömällä on oikeus työttömyysturvaan. Ero yrittäjän ja palkansaajan välillä on siinä, milloin kukin katsotaan työttömäksi, sanoo Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
Yrittäjän työttömyysturvaan – kuten yrittäjyyteen yleensäkin – liittyy monenlaisia kysymyksiä ja myyttejä. Pyysimme Hellsténiä kertomaan kaiken oleellisen yrittäjän työttömyysturvasta.
Voiko yrittäjä saada työttömyysturvaa?
Sekä palkansaajalla että yrittäjällä on työttömäksi jäädessään oikeus työttömyysturvaan. Kumpikin voi saada joko Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea tai vaihtoehtoisesti suurempaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ollessaan työttömyyskassan jäsen.
Työttömyysturvan ehtona on sekä palkansaajalle että yrittäjälle työssäoloehto. Yrittäjän kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että yritystoiminta on jatkunut edeltävän 4 vuoden aikana vähintään 15 kuukautta.
Työssäoloehdon lisäksi työskentelyn on tullut olla sellaista, että yrittäjän YEL-työtulon eli yrittäjän itse määrittämän työpanoksen arvo on ollut vähintään 12 576 euroa (vuoden 2018 taso).
Vaikuttaako YEL-työtulo työttömyysturvan määrään?
Kelan maksama peruspäiväraha on 32,40 euroa päivässä riippumatta YEL-työtulon suuruudesta. Sen sijaan työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha riippuu YEL-työtulon määrästä. Esimerkiksi 12 500 euron tasolla ansiopäiväraha on noin 860 euroa kuukaudessa ja 24 000 euron tasolla noin 1280 euroa.
YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvan lisäksi koko sosiaaliturvaan sekä eläkkeeseen, ja siksi sen pitäminen oikealla tasolla onkin äärimmäisen tärkeää.
Vaikuttaako työttömyyskassan valinta työttömyysturvan määrään?
Suomessa on kaksi yrittäjien työttömyyskassaa: Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) sekä Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa (SYT). Yrittäjä voi liittyä näistä kumpaan tahansa. Kassan valinnalla ei ole vaikutusta työttömyysturvan määrään.
Ainoa ero kassoilla on niiden jäsenmaksujen määrissä. Jäsenmaksun suuruuteen vaikuttaa jäsenten määrä sekä työttömyysaste.
Milloin yrittäjä katsotaan työttömäksi?
Ero palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvassa on edellä mainitun lisäksi se, milloin heidät katsotaan työttömiksi. Palkansaajalla työttömyys alkaa työsuhteen päättymisestä. Yrittäjällä työttömyys alkaa puolestaan silloin, kun yritystoiminta on loppunut tai kun oma työllistyminen yrityksessä on päättynyt. Lisäksi yrittäjällä työttömyyden status vaihtelee hieman yhtiömuodoittain.
Toiminimen katsotaan lopettaneen yritystoiminnan, kun sen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja kun yrittäjä on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksestaan. Yhtiön tai osakeyhtiön tapauksessa vaaditaan, että yrittäjä on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksestaan ja jättänyt Verohallintoon ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteristä.
Lisäksi konkurssi, yrityksen asettaminen selvitystilaan ja yhtiömiesten kesken tehty sopimus yrityksen purkamisesta katsotaan aina yritystoiminnan loppumiseen johtaviksi tapahtumiksi.
Voiko yrittäjä saada työttömyysturvaa muissa tilanteissa?
Yrittäjä voi saada soviteltua päivärahaa eli normaalia päivärahaa hieman pienempää korvausta silloin, kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi. Yritystoiminta voidaan pitää sivutoimisena, jos yritystoiminta on vasta alussa ja työllistää yrittäjää vain vähän. Tulkinnan työn pää- ja sivutoimisuudesta tekee Työ- ja elinkeinotoimisto.
Yritystoiminta voidaan pitää sivutoimisena myös silloin, jos yrittäjä täyttää yritystoiminnan rinnalla palkansaajan työssäoloehdon. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on työskennellyt palkansaajana vähintään 6 kuukautta edeltäneen 28 kuukauden eli tarkastelujakson aikana työajan ollessa vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan 1189 euroa kuukaudessa.
Lisäksi yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi silloin, kun yrittäjä on opiskellut päätoimisesti ja kun opinnot ovat kestäneet yritystoiminnan aikana vähintään 6 kuukautta.
Vaikuttaako yrittäjyys puolison työttömyysturvaan?
Yrittäjyys ei vaikuta puolison tai perheenjäsenen työttömyysturvaan, jos tämä ei työskentele yrityksessä. Myöskään yrittäjän kanssa eri taloudessa asuvan perheenjäsenen ei tarvitse olla työttömyysturvastaan huolissaan, vaikka hän perheyrityksessä työskentelisikin.
Perheenjäsen voidaan kuitenkin tulkita yrittäjäksi tietyissä tapauksissa. Näin on silloin, jos perheenjäsen työskentelee yrityksessä ja on johtavassa asemassa, esimerkiksi toimitusjohtajana, sekä omistaa yrityksestä vähintään 15 prosenttia. Sama pätee, jos perheenjäsen on johtavassa asemassa ja hän omistaa (tai pelkästään muut perheenjäsenet omistavat) samassa taloudessa asuvien muiden perheenjäsenten kanssa minimissään 30 prosenttia yrityksestä.
Perheenjäseneltä ei siis edellytetä aina omaa omistusta. Jos perheenjäsen työskentelee yrityksessä ilman johtavaa asemaa, tulee yhteisen omistuksen tai samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten omistuksen olla vähintään puolet, jotta yrittäjyys vaikuttaisi perheenjäsenen työttömyysturvaan.
Lisätietoa
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?