
Välivuosi ilman yllätyksiä – huolehdi eläkekertymästä myös ulkomailla
Miten eläkettä kertyy, ja kertyykö sitä ulkomailla? Entä milloin eläkkeen kertyminen on omalla, milloin työnantajan vastuulla? Kysyimme asiantuntijoilta, mitä eläkkeestä tulee tietää, jotta ulkomailla vietetty aikakin kartuttaisi eläkettä.
Miten eläke kertyy?
Työuran aikana tienatun palkan määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon saa eläkettä. Myös opiskelu kerryttää eläkettä, tosin ainoastaan suoritetuista tutkinnoista. Eläkettä kertyy myös joistakin ansiosidonnaisista etuuksista, kuten työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoista.
Kertyykö eläkettä ulkomailla tehdystä työstä?
Eläkkeen kertyminen ulkomailla riippuu kohdemaasta, ja siitä, onko töissä ulkomaisella työnantajalla vai työkomennuksella.
Jos työskentelee ulkomaalaiselle työnantajalle, työnteko yleensä kartuttaa eläkettä. Tosin esimerkiksi monissa EU- tai ETA-maissa on työskentelyn ja eläkkeen kattumisen suhteen vähimmäisaikoja. Esimerkiksi Saksassa pitää työskennellä vähintään vuoden ajan, jotta saa eläkeoikeuden ja eläke alkaa karttua. Eläkkeen karttuminen kannattaa selvittää etukäteen Eläketurvakeskuksesta (tyoelake.fi) itse ennen matkaan lähtöä.
Eri säännöt pätevät silloin, kun kyse on työkomennuksesta, jolloin suomalainen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti ulkomaille tekemään työtä. Tällöin työnantaja pääsääntöisesti huolehtii kohdemaasta riippumatta, että eläke karttuu työnteosta työntekijälle.
Työkomennuksella Suomesta vaikkapa Saksaan tai Pohjoismaihin, eläkettä karttuu samoin kuin Suomessa työskentelystä, sillä vakuuttamisesta vastaa työnantajasi Suomessa.
Miten ulkomailla työskentely tai reissaaminen vaikuttavat?
Jos esimerkiksi olet reppureissulla ja teet satunnaisia töitä paikallisilla työnantajilla, mahdolliseen eläkekertymään vaikuttaa se, missä työtä teet. EU-, ETA-alueella, sosiaaliturvasopimusmaissa ja maissa, joissa sosiaaliturvasopimusta ei ole, on kaikissa omat sääntönsä ja piirteensä vakuuttamisen ja eläkkeen karttumisen näkökulmista. Asiat kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen reissuun lähtöä.
Ulkomailla tehdyistä töistä onkin äärimmäisen tärkeää säilyttää työtodistus ja palkkakuitit. Jos työntekomaassa ei ole samanlaista rekisteröintiä kuin Suomessa, selvitetään eläkeoikeus näillä tiedoilla.
Kannattaako eläkeasioista murehtia?
Suomen eläkejärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä meillä työnantaja huolehtii eläketurvasta. On silti hyvä seurata omaa työeläkeotetta vähintään kolmen vuoden välein. Työeläkeotteesta näkee, mistä työsuhteista on kertynyt eläkettä ja kuinka paljon. Jos työeläkeotteessa on puutteita, työeläkeyhtiö selvittää ne pyynnöstä, mutta vain kuuden viimeisen vuoden ajalta. Vanhemmista tiedoista näyttövelvollisuus on itsellä.
Työeläkeotetta kannattaa seurata siksikin, että siitä saa kuvan tulevasta elintasosta nykyisellä palkkatasolla. Varsinkin jos väli- ja opintovuosia on kertynyt paljon, vaikka kymmenen, eläke kutistuu helposti sadoilla euroilla.
Vastaukset kysymyksiin antoivat Ilmarisen ulkomaantyön palvelupäällikkö Kati Aulaskari, eläkejohtaja Nina Bruun ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.
Fakta: Eläke
Työeläkettä kertyy ansiotyöstä sekä joistakin ansiosidonnaisista etuuksista, kuten työttömyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoista. Myös opiskelu kerryttää eläkettä. Ammattikoulussa eläkettä kertyy kolmen vuoden ajalta, ammattikorkeakoulussa neljän vuoden ajalta ja yliopistossa kolmen tai viiden vuoden ajalta riippuen, tekeekö alemman vai ylemmän korkeakoulututkinnon.
Eläkettä alkaa kertyä 17-vuotiaana työskentelyn ja 18-vuotiaana opiskelun alkaessa. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia niin palkasta (tai yrittäjällä YEL-työtulosta) kuin etuuksistakin. Eläke ei ole vain veroluonteinen erä, vaan turva ja vakuutus eläkepäiviä, sairastumista ja lesken- sekä lapseneläkkeen muodossa kuolemaa varten.
Lisää aiheesta

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi
Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.