Artikkelit

Esimies, rakenna luottamusta arjessa

Muuttuva työelämä ja uudenlaiset tavat tehdä työtä haastavat myös varhaisen välittämisen käytännöt. Esimiehellä on lupa ja velvollisuus ottaa asia puheeksi, jos jokin työntekijän työkyvyssä huolettaa.

– Käytännössä varhaisessa välittämisessä on kyse lupa puhua -mallista. Se tarkoittaa kaikkea, mikä näkyy työssä ja työkäyttäytymisessä - miten olemme työpaikalla ja kuinka kohtelemme toisiamme, Ilmarisen työkykypäällikkö Annamari Mäki-Ullakko kertoo.  

Perinteiset mittarit eivät enää riitä

Perinteisesti varhainen välittäminen on nähty esimiehen tehtävänä ottaa puheeksi esimerkiksi työntekijän työkykyyn liittyvät asiat, jos huolta on ilmassa. Seurattavia asioita ovat olleet mm. sairauspoissaolot ja työstä suoriutumiseen liittyvät haasteet.

– Nämäkin ovat tärkeitä seurattavia asioita, mutta valitettavasti jälkijättöisiä. Mittarointi ei saisi jäädä vain työkyky-työkyvyttömyysakselille, koska silloin olemme auttamattomasti myöhässä ja ratkaisuvaihtoehtoja on jo vähemmän. On ihan yhtä tärkeää pohtia sitä, miten seuraamme esimerkiksi sitoutumista työhön, aloitteellisuutta, osaamisen jakamista ja kehittämistä sekä panostamista työyhteisön kehittämiseen, Mäki-Ullakko kuvailee.

Lupa puhua, esimerkki ennen kaikkea  

Työnantajan edustajana esimiehellä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta pidetään huolta. On myös lupa ja velvollisuus ottaa asia puheeksi, jos jokin työntekijän työkyvyssä huolettaa.

– Ennen kaikkea esimies on kuitenkin esimerkki. Hän näyttää käytännössä, mitä on toisista välittäminen ja toisten kunnioittaminen, Mäki-Ullakko painottaa.

Mitä kuuluu, kuinka voit?

Tyypillisesti varhaisen välittämisen tilanteita työpaikoilla ovat lisääntyneet sairauspoissaolot. Ne ovat perusasia, jota pitää seurata. Yhtä lailla se, ettei työntekijä suoriudu työtehtävistään entiseen tapaan, vaatii puheeksi ottamista. Se on merkki siitä, että esimiehen pitää keskustella taustoista – miksi työ ei suju. Esiin voi nousta myös työyhteisötaitoihin liittyviä asioita.  

Mäki-Ullakko kertoo, että selkeisiin työkykyyn liittyviin merkkeihin, kuten sairauspoissaoloihin, puuttuminen tunnistetaan yrityksissä melko hyvin. Monesti saatetaan silti pohtia, miten näistä asioista pitäisi puhua työntekijän kanssa.

Mitä esimiehen kannatta tehdä, jos huoli töiden sujumisesta herää?

– Näissä tilanteissa esimiehen tulee ottaa asia vain rohkeasti puheeksi ja pohtia yhdessä työntekijän kanssa, miten tilanne voidaan ratkaista. Esimiehen havaittavissa oleva asia saattaa olla vain jäävuorenhuippu. Tärkeää on päästä käsiksi taustasyihin, Mäki-Ullakko sanoo.

Työn tavoitteet ja sisältö kirkkaiksi

Kun haasteita tulee työpaikoilla vastaan, monesti syynä voi Mäki-Ullakon mukaan olla se, että työstä ja sen tekemisen tavoista ei ole keskusteltu riittävästi.

– Työn tavoitteista, sisällöstä ja sijoittumisesta työn tekemisen ketjussa voi olla hyvin erilaisia käsityksiä. Kun työtä tehdään nykyisin paljon ajasta ja paikasta riippumatta, on entistä tärkeämpää, että työn tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt ovat kaikille selvät. Muuttuva työelämä on tuonut mukanaan sen, että työ ei enää suju, ellei siitä puhuta, Mäki-Ullakko korostaa.

Rakenna luottamusta arjessa

Mäki-Ullakko kannustaa laittamaan ihmisten, työn ja suorituksen johtamisen perusasiat kuntoon: esimerkiksi palautteenanto ja kehityskeskustelut ovat tärkeitä työkaluja. 

– Huomioi työn tekemistä. Anna paljon positiivista palautetta ja tarvittaessa hyvin konkreettista korjaavaa palautetta. Rakenna luottamusta tätä kautta: Näytä, että välität ja olet kiinnostunut. Arvostat, Mäki-Ullakko kehottaa.

– Kun perusta on kunnossa, on ihan erilainen tilanne puhua myös vaikeista asioista. Silloin myös yhteisymmärrys löytyy helpommin sekä tahtoa lähteä hakemaan yhdessä ratkaisuja tilanteeseen, Mäki-Ullakko sanoo.

Ole ihminen ihmiselle

Samat asiat pätevät myös kollegoiden kesken.

– Kysele kuulumisia ja huomioi työkaveria. Anna palautetta onnistumisista, kannusta ja tarjoa apuasi. Ole ihminen ihmiselle, Mäki-Ullakko kannustaa. 

Kolme vinkkiä varhaiseen välittämiseen

  1. Rakenna luottamusta, anna palautetta. Kysele kuulumisia ja ole läsnä.
  2. Ole itse esimerkki. Näytä, mitä on toisten kunnioittaminen ja toisista välittäminen arjessa.
  3. Jos työntekijän käytös muuttuu ja huolettaa, ota se puheeksi.  

Tutustu Parempaa työelämää -valmennuksiimme

Lue lisää Parempaa työelämää -asiantuntijavalmennuksistamme. Voit myös valmentautua varhaisen välittämisen, työkyvyn turvaamisen tai itsensä johtamisen osaajaksi verkkokursseillamme. Valmennukset on tarkoitettu kaikenkokoisille yritysasiakkaillemme ja ne ovat asiakkaillemme maksuttomia. Tutustu Valmentamoon.

Lisää aiheesta

Artikkelit 2.7.2024

Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit

Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.

Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit

Artikkelit 4.6.2024

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.

Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?

Artikkelit 3.6.2024

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?

Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita