Varhaisen tuen toimintaa ohjaava lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki (738/2002)  
Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöitten turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 
Työterveyshuoltolaissa annetaan työterveyshuollolle tehtäväksi tukea työntekijöitten terveyttä ja työkykyä. Työterveyshuolto on työpaikan keskeinen yhteistyökumppani varhaisen tuen prosessissa.

• Valtioneuvoston päätös hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)
  Hyvässä työterveyshuoltokäytännössä on säädetty muun muassa terveystarkastusten tekemisestä terveydentilan ja työkyvyn sitä edellyttäessä, työssä selviytymisen arvioimisesta sekä kuntoutustoimenpiteiden suunnittelusta. Lisäksi siinä säädetään työterveyshuollon antamasta työntekijän ja työnantajan neuvonnasta ja ohjauksesta näissä tilanteissa.

• Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta (20/2012)  
  Työterveyshuoltolain muutoksessa on säädetty, että työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää. Työnantaja tekee yhdessä työntekijän työterveyshuollon kanssa selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä.

Työsopimuslaki (55/2001)  
Tämä laki säätelee työsuhteen ehtoja ja velvoitteita sekä työnantajan työnjohto-oikeutta. Ne vaikuttavat varhaisen tuen käytäntöihin työpaikoilla.

Sairausvakuutuslaki (1224/2004)  
Laki säätelee sairauspäivärahoja ja muita etuuksia. Ne kuuluvat varhaisen tuen toimintaan työntekijän sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen liittyen. Sairauspäivärahan maksu edellyttää työkyvyn arviointia.

• Laki sairausvakuutuslain muutoksesta (1075/2021) 
  Sairausvakuutuslain muutoksessa on säädetty muuan muassa osasairauspäivärahan käytöstä ja siitä, milloin työterveyshuollon tulee arvioida työntekijän jäljellä olevaa työkykyä.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (753/2004) 
Laki koskee työntekijöitten yksityisyyden suojaa. Se vaikuttaa varhaisen tuen prosessiin ja tietojen käsittelyyn.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) 
Laki säätelee yhdenvertaisuutta työelämässä ja kieltää syrjinnän terveydentilan perusteella. Sen sijaan se sallii positiivisen erityiskohtelun niille henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.