Tuki- ja liikuntaelinten terveyden tapausesimerkit

Lilli, 43 v., on myyjänä suuressa marketissa. Hän hyllyttää ja työskentelee kassalla. Lillin olkapää on kipeytynyt ja on nyt miltei jatkuvasti kipeä. Hän varoo olkapäätään työssään ja yrittää tehdä tehtävänsä siten, ettei kipua tunnu. Hän on joutunut olemaan muutamalla lyhyellä sairauslomalla.

Vältä tätä

Lilli kertoo esihenkilölleen oireistaan ja siitä, mitkä työt pahentavat olkapään oireita. Esihenkilö ei ota vakavasti Lillin oireita ja niistä aiheutuvia sairauslomia vaan toteaa, että kaikkien työntekijöiden on kyettävä tekemään myymälässä kaikkia työtehtäviä. Oireiden pahentuessa Lilli joutuu jäämään pitkälle sairauslomalle, eikä työhön paluu enää sen jälkeen onnistu.

Tee näin

Esihenkilö huomaa, että Lillillä on hankaluuksia hyllytyksessä ja että Lilli varoo olkapäätään kassatyöskentelyssä. Hän suosittelee, että Lilli käy työterveyshuollossa. Siellä hänellä todetaan olkapään jännevamma. Lilli jää lyhyelle sairauslomalle ja saa työterveyshuollosta ohjeet, miten kuntouttaa olkapäätään. Lilli sopii esihenkilönsä ja työterveyshuollon kanssa yhdessä, että kuntoutuksen tueksi järjestetään työterveyshuollon työkokeilu marketin infopisteelle, jossa ei ole olkapäätä kuormittavaa työtä. Lilli pystyy palaamaan aktiivisen kuntoutuksen ja määräaikaisesti muokatun työn jälkeen entiseen työhönsä niin, että hän ajoittain sijaistaa infopisteen työntekijöitä.

Heikki, 50 v., on työskennellyt useita vuosia kirvesmiehenä. Hänen selkänsä ja polvensa ovat oireilleet jo joitain vuosia. Heikki on sinnitellyt työssään, kunnes hänen olkapäänsä kipeytyy ja hän joutuu jäämään sairauslomalle. Heikki asetetaan leikkausjonoon olkapään leikkausta varten. Olkapää leikataan.

Vältä tätä

Esihenkilö ei ole Heikkiin yhteydessä sairausloman aikana eikä kysy hänen vointiaan tai sitä, miten hän on toipunut leikkauksesta. Esihenkilö olettaa Heikin palaavan entiseen työhönsä sairausloman jälkeen. Työhön paluu pitkittyy, ja olkapää kuntoutuu huonosti. Lisäksi polvet ja selkä vaivaavat edelleen. Heikki on yhteydessä esihenkilöönsä, joka toteaa, että Heikki voi palata työhönsä vasta, kun on täysin kunnossa. Vuoden sairauspoissaolon jälkeen Heikki saa kuntoutushakemukseensa kielteisen päätöksen. Heikki jää työttömänä ansiosidonnaiselle päivärahalle ja tämän jälkeen työmarkkinatuelle. Hän alkoholisoituu ja saa pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen 56-vuotiaana. Eläkevastuu jää työnantajalle ja vaikuttaa työnantajan maksuluokkaan. 

Tee näin

Ennen olkaleikkausta esihenkilö keskustelee Heikin kanssa hänen työssä selviytymisestään. Heikki toteaa, että selkä ja polvet ovat haitanneet työntekoa jo pitkään. Työterveyslääkäri on todennut polvissa etenevän nivelrikon ja selässä välilevynpullistuman, joka ei vaadi leikkaushoitoa, sekä nivelrikkoa. Yhdessä he sopivat, että on tärkeää järjestää työterveysneuvottelu jo ennen olkaleikkausta. Työterveysneuvottelun tuloksena he toteavat, että Heikki ei voi todennäköisesti palata kirvesmiehen työhön eikä nykyiselle työnantajalle leikkauksen jälkeen. He keskustelevat mahdollisuudesta kouluttautua työnjohtajaksi. Heikki on ollut ahkera, arvostettu, sosiaalinen ja pidetty työntekijä. Esihenkilö arvioi, että Heikistä tulisi hyvä työnjohtaja.

Olkaleikkauksesta toipuminen pitkittyy. Heikki toteaa yhdessä esihenkilönsä ja työterveyslääkärinsä kanssa uudessa työterveysneuvottelussa, että kirvesmiehen työhön ei ole paluuta. Hän hakee ammatillisena kuntoutuksena työkokeilua työnjohtajan tehtäviin. Työkokeilu onnistuu ja ammatillinen kuntoutus jatkuu oppisopimuskoulutuksena työnjohtajaksi. Valmistuttuaan Heikki työllistyy työnjohtotehtäviin, jossa polvien nivelrikko ei ole esteenä.

Tarja on 34-vuotias rakennussiivooja. Hänellä on toistuvia etenevästi pidentyviä sairauslomia aiheuttavia olka-, ranne ja selkäkipuja. Hän on kipujensa vuoksi ajoittain lyhyillä sairauslomilla. Myös unet häiriintyvät kivun vuoksi.

Vältä tätä

Tarja on yhteydessä esihenkilöönsä ja kertoo, että rakennussiivoustyö on hänelle liian raskasta. Kivut ovat niin pahoja, ettei hän pysty enää harrastamaan terveysliikuntaakaan työpäivän jälkeen. Kotona on myös stressaava tilanne. Esihenkilö ilmoittaa Tarjalle, että muuta työtä ei ole tarjolla ja että hänen tulisi palata entiseen työhönsä vasta, kun on kunnolla parantunut. Sairauslomat jatkuvat, yöunet häiriintyvät ja Tarja masentuu.

Tee näin

Esihenkilö keskustelee Tarjan kanssa hänen työkyvystään. He sopivat, että Tarja käy vielä kertaalleen työterveyslääkärillä, jonka jälkeen järjestetään työterveysneuvottelu. Työterveyslääkäri lähettää Tarjan fysiatrille, joka toteaa Tarjalla yliliikkuvat nivelet ja suosittelee hänelle Kelan kuntoutuskurssia sekä kevyempää työtä.

Työterveysneuvottelussa käy ilmi, että Tarjalle olisi tarjolla kevyempää toimistosiivoustyötä nykyisellä työnantajalla. Tarja saa hyvät neuvot kuntoutuksesta ja siitä, miten hoitaa itseään Hän siirtyy toimistosiivoustyöhön, yöunet paranevat ja sairauslomat loppuvat. Tilanne kotonakin helpottuu.

Seppo on 55-vuotias sähköasentaja, joka tekee urakkatyötä. Työtahtia on alkanut hidastaa olkapäävaiva ja polven nivelrikko. Sepolla on vaikeuksia selvitä työtehtävistä, joissa ollaan kyykyssä tai täytyy pitää käsiä koholla.

Vältä tätä

Esihenkilö huomaa, että Sepolla on vaikeuksia selvitä työtehtävistä, joissa ollaan kyykyssä tai täytyy pitää käsiä koholla. Hän sopii muun urakkaporukan kanssa, että muut tekevät työtehtävät, joissa ollaan kyykyssä. Lisäksi hän kehottaa koko urakkaporukkaa käyttämään nostolavaa. Porukka kokee, että nostolavan käyttö hidastaa työntekoa, ja he alkavat auttaa Seppoa tehtävissä. Muutamalla muullakin alkaa polvet ja olkapää oireilla. Sepolle tehdään polven tekonivelleikkaus, mutta hän ei enää sairausloman jälkeen mahdu urakkaporukkaan. Hänellä ei ole uudelleenkouluttautumishaluja. Hänet irtisanotaan, koska työnantajalla ei ole hänen työkyvylleen sopivaa työtä tarjolla.

Tee näin

Seppo kertoo esihenkilölleen, että hänellä on vaikeuksia selvitä muun urakkaporukan mukana olka- ja polvikipujen vuoksi. He sopivat, että Seppo siirtyy kuukausipalkkaiseen työhön ja tehtäviin, joissa nostolavan käyttö on mahdollista. Aluksi tilanne helpottuu, mutta vähitellen polvetkin alkavat haitata työntekoa. Seppo jää sairauslomalle ja hänelle suunnitellaan polven tekonivelleikkausta.

Sairauslomalla ollessaan Seppo pohtii asioita ja päätyy ratkaisuun, että ei enää voi palata entiseen työhönsä. Palkkatyössä ansiot ovat selvästi pienentyneet eikä olkapään kipu ole rauhoittunut. Työterveyslääkäri ohjaa hänet sosiaalialan asiantuntijalle, jonka kanssa he pohtivat alustavasti mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Sovitaan työterveysneuvottelusta, jossa päädytään hakemaan ammatillista kuntoutusta. Seppo saa ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen ja hänelle tehdään maksusitoumus palveluntuottajalle ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi. Uravalmentajan avustuksella hän tekee liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman sähköalan yrityksen perustamisesta. Sepolle tuetaan uudessa yrityksessä 6 kuukauden työkokeilu, jolloin hän siirtyy tekemään terveydentilalleen sopivia työtehtäviä, kuten urakkatarjouksia. Seppo hakee elinkeinotukea työntekoa helpottavan apuvälineen hankintaan. Toivuttuaan tekonivelleikkauksesta hän perustaa sähköalan yrityksen, johon kykenee muutaman vuoden sisällä työllistämään kolme työntekijää.

Henna on 56-vuotias asiantuntija, jonka työ on muuttunut pääasiallisesti etätyöksi. Etätyön lisääntyessä Hennan niskavaivat pahenevat ja hän on alkanut kokea itsensä yksinäiseksi. Hänellä ei ole säännöllisiä kokouksia työkavereiden tai edes esihenkilönsä kanssa. Keskustelut ovat lyhyitä, ja Hennalla on tunne, että asiat jäävät aina kesken.

Vältä tätä

Henna yrittää vihjata esihenkilölleen, että hänellä on niskakipuja ja että työ on yksinäistä. Esihenkilö ei reagoi Hennan viestiin. Hän harventaa kontakteja, jotta Henna saisi työnsä tehtyä. Henna on aluksi ärtynyt tilanteesta, mutta tyytyy kohtaloonsa. Hänen ahdistuksensa kasvaa ja hän alkaa käyttää päivittäin alkoholia, jonka myötä palautuminen häiriintyy ja Henna väsyy entisestään. Hän alkaa tehdä virheitä sekä aloittaa työpäivät usein hyvin myöhään. Esihenkilöalkaa epäillä liiallista alkoholin käyttöä ja ohjaa Hennan työterveyshuoltoon. Valitettavasti tämä tapahtuu liian myöhään eikä hoitoonohjaus tuota toivottua tulosta. Henna irtisanotaan.

Tee näin

Hennan työnkuvan muututtua esihenkilö tarkistaa, että Hennalla on kotona hyvä työpiste ja tarvittavan kokoinen näyttö. Heillä on kaksi kertaa viikossa säännölliset verkkopalaverit, joissa käydään läpi viikon työt ja niiden eteneminen sekä keskustellaan yleisistä asioista, jotta Henna kokee olevansa osa työyhteisöä ja että hänen voinnistaan välitetään.

Henna kertoo, että hänellä on alkanut esiintyä lisääntyvästi niskakipuja. Esihenkilö kehottaa Hennaa olemaan yhteydessä työfysioterapeuttiin, joka sopii Hennan kanssa etävastaanoton. Työfysioterapeutti suosittelee pieniä muutoksia työpisteeseen Hennan kotona. Hän ehdottaa myös muutaman apuvälineen hankkimista sekä antaa Hennalle taukojumppaohjeet. Henna kertoo tästä esihenkilölleen yhteisessä palaverissa. Esihenkilö ehdottaa, että etätyöläisille järjestetään säännöllinen yhteinen taukojumppatuokio.

Hennan niskaoireet vähenevät, ja hän huomaa viihtyvänsä entistä paremmin työssään, kun ei koe olevansa yksin kotona työtä tekemässä. Tästä syntyy ajatus myös lähimpien työtovereiden kanssa järjestettävästä viikoittaisesta yhteisestä kahvihetkestä, johon kaikki ovat hyvin tyytyväisiä. Myös työn tehokkuus lisääntyy.