Näin tuet omaa mielenterveyttäsi työssä

Mielenterveys ja sen edistäminen ovat tärkeä osa työkykyäsi. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä oma toimintasi että ympäröivät olosuhteet. Pidä huolta omista voimavaroistasi. Jos työ kuormittaa liikaa, ota se puheeksi esihenkilösi kanssa.

Mielenterveys on osa työkykyä

Työkyky on voimavarojen (mm. terveys, osaaminen, arvot, motivaatio) riittävyyttä työn vaatimuksiin nähden. Mielenterveys puolestaan on kykyä selviytyä normaaleista elämään kuuluvista paineista, työskennellä tuloksellisesti ja ottaa osaa oman työyhteisönsä toimintaan. Mielenterveyden vaaliminen ja tukeminen on siis tärkeä osa työkykyä.

Tunnista ja tuo esiin kuormitustekijät

Työn vaatimukset aiheuttavat kuormitusta. Sopiva kuormittuminen kuuluu työntekoon eikä kuormituksesta voi tai kannata yrittää täysin hankkiutua eroon. Työn kuuluukin kuormittaa. Pitkään jatkunut haitallinen kuormitus voi kuitenkin uhata työkykyäsi. Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen työmäärä, puutteelliset mahdollisuudet työn hallitsemiseksi tai rytmittämiseksi tai hankalat olosuhteet.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työntekijän terveys tai turvallisuus tarpeettomasti vaarannu, että työn riskit on tunnistettu ja että riskejä hallitaan sopivilla työkaluilla, toimenpiteillä ja ohjeistuksilla. Työntekijänä sinulla on puolestasi vastuu ongelmakohtien esille nostamisesta, tarjottujen työkalujen käyttämisestä sekä toimenpiteiden ja ohjeistusten noudattamisesta.

Työn kuormituksesta kannattaa keskustella esihenkilön kanssa ja jos työ kuormittaa liikaa, ongelmalliselta tuntuvat tilanteet on hyvä ottaa puheeksi ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Älä jää odottamaan, että tilanne kuormittaa kohtuuttomasti. Älä myöskään lannistu, vaikkei ensimmäinen keskustelu johda vielä toimenpiteisiin. Henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea arvioida ja havaita, erityisesti kun työt kuormituksesta huolimatta tulevat tehdyksi.

  1. Työelämä ei kehity itsekseen – Vaadi vuoropuhelua ja osallistu siihen

    Tutustu Ilmarisen asiantuntijapsykologin kirjoitussarjaan, joka käsittelee työntekijän vastuita työelämän kehittämisessä.

    Lue blogi

Pidä huolta omista voimavaroistasi

Kuormituksen tunnistaminen ja hallitseminen on sekä sinun että työnantajasi vastuulla. Työnantajasi, lähipiirisi ja sosiaaliset verkostosi voivat tukea omia voimavarojasi, mutta he eivät voi pitää niistä huolta sinun puolestasi.

Mielenterveyttä tukevia keskeisiä voimavaroja ovat muun muassa  

  • terveet elintavat, kuten uni, ruokavalio ja liikunta 
  • riittävä palautuminen ja rentoutuminen 
  • mielekäs vapaa-aika 
  • merkityksellisyyden kokemukset  
  • sosiaalinen tuki, esimerkiksi perhe ja ystävät.

Mielenterveyttä tukevia taitoja voi myös opetella ja kehittää. Stressin- ja ajankäytön hallinnan taidot ovat työelämässä tarpeellisia taitoja. Myös vuorovaikutusta ja tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoittaa. Hyvä mielenterveys ei tarkoita ongelmattomuutta ja huolettomuutta. Mielenterveys on onnistumisista nauttimisen lisäksi valmiutta ja kykyä selvitä elämässä eteen tulevista vaikeuksista, ahdistuksen ja muiden vaikeiden tunteiden riittävää hallintaa sekä valmiutta kohdata muutoksia.

Mielenterveyden haasteita on monenlaisia ja niiden vaikutus työkykyyn vaihtelee.

Lue perustietoa mielenterveyden häiriöistä

Varhainen tuki on sinua varten

Kaikilla työpaikoilla tulee olla sovittuna varhaisen tuen käytännöt. Se tarkoittaa, että jos työkykysi huolestuttaa esihenkilöäsi, hän ottaa asian kanssasi puheeksi. Parhaassa tapauksessa näitä keskusteluja käydään hyvin matalalla kynnyksellä ja on työpaikan toimintakulttuurin mukaista välittää työntekijöistä ja kysyä kuulumisia. Varhaisen tuen tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset jaksamiseen ja työkykyyn liittyvä ongelmat varhaisessa vaiheessa ja löytää niihin sopivia ratkaisuja. Sopivia ratkaisukeinoja ovat esimerkiksi työkuorman keventäminen sekä työnjaon tai työaikojen muokkaaminen.

Tukea työkyvylle

Kynnys keskustella työssä jaksamisesta voi joskus olla korkea, kun kyse on mielenterveyden ongelmista. Harva meistä on kovin innokas myöntämään, että ei jaksa tai pärjää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että varhaisen tuen käytäntöjen tarkoitus on tukea sinun työkykyäsi ja ehkäistä ennalta vakavammat työkykyongelmat. Tarkoituksena ei ole arvioida työsuoritustasi tai sinua työntekijänä. Muista, että voit myös itse avata keskustelun esihenkilösi kanssa, jos huolestut omasta voinnistasi ja jaksamisestasi.

Varhaiselle tuelle on tarvetta, kun sinä itse, läheisesi, esihenkilösi tai työkaverisi huomaavat, että sinulla on

  • keskittymisvaikeuksia ja enemmän huolimattomuusvirheitä  
  • hankaluuksia vuorovaikutuksessa 
  • vaikeutta oppia uusia asioita 
  • vaikeutta muistaa tai hahmottaa asioita  
  • haasteita saada työt tehtyä normaalissa työajassa ​  
  • haasteita pitää aikatauluja ja lupauksiasi 
  • heikentynyt työmotivaatio 
  • epätavallista väsymystä työpäivän jälkeen  
  • haluttomuutta pitää itsestäsi huolta.

Lue lisää varhaisen tuen käytännöistä

  1. Varhainen välittäminen on koko työyhteisön asia

    Työkaverin veto loppuu ja pinna katkeaa – Mikä avuksi? Kuinka tulisi toimia, jos työkaverin käytös alkaa muuttumaan?

    Lue blogi

Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehto työkyvyn heiketessä

Ammatillinen kuntoutus voi olla vaihtoehto silloin, jos työkykysi on mielenterveyden ongelmien vuoksi heikentynyt, etkä pysty tekemään työtäsi kunnolla. Kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt jatkamaan työelämässä tai palaamaan työhön sairauslomasi jälkeen.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

Mistä saat apua?

Työssä ilmenevien tai työhön vaikuttavien ongelmien käsitteleminen kannattaa aloittaa työpaikalta. Mikäli mielenterveyden ongelma liittyy työtilanteeseen, ratkeaa se myös parhaiten työpaikalla. Jos taas syy on työpaikan ulkopuolella, voidaan työkykyä tukea työtä muokkaamalla tai sopimalla joustoista. Useiden tutkimusten mukaan työnteko on lähtökohtaisesti hyväksi mielenterveydelle. Jos tarvitset työn järjestelyihin liittyviä toimenpiteitä, keskustele esihenkilösi kanssa. Tämän lisäksi yli 10 työntekijän työpaikoilla on aina työsuojeluvaltuutettu, jonka kanssa voi keskustella työn kuormitustekijöistä.

Keskustele ammattilaisen kanssa

Erityisesti silloin, jos tilanne pitkittyy tai vaikeutuu eikä helpota työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä, kannattaa keskustella myös ammattilaisen kanssa. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon, niin työterveyslääkäri tai -hoitaja tekee sinulle lähetteen työterveyspsykologille. Joskus asiat lähtevät järjestymään jo muutamalla keskustelukäynnillä. Ammattilaisen kanssa keskustelemisesta on usein apua myös silloin, kun selkeitä stressiin liittyviä oireita ilmenee, mutta niiden syytä on vaikea tunnistaa. Ajan varaaminen työterveyspsykologille ei edellytä täyttä varmuutta avun tarpeesta. Vertaa tilannetta siihen, että kärsisit esimerkiksi kiusallisesta selkäkivusta. Tällöin varaisit todennäköisesti lääkäriajan kivun syyn selvittämiseksi. Suhtaudu mielenterveyteen samalla tavalla kuin terveyteen yleisesti: jos mietityttää, selvitä tilannetta ammattilaisen kanssa.

Työterveyshuolto auttaa myös työhön palaamisessa pitkältä sairauslomalta. Työhön paluuta tukevista toimenpiteistä on aina sovittava työpaikalla, mutta työterveyshuolto voi olla mukana suunnittelemassa ja sopimassa sinun tilanteeseesi parhaiten soveltuvista muokkauksista. Saat työterveyshuollolta tukea myös työhön palaamisen jälkeen. Lisäksi työterveyshuollon tuella on mahdollista sopia osittaisesta työhön paluusta osasairauspäivärahan tai työterveyshuollon myöntämän työkokeilun kautta.

Laaja-alaisissa ja pitkään jatkuneissa kuormitustilanteissa voit myös olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen. Työsuojeluviranomaisilta on mahdollista saada kuormitukseen, työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvää neuvontaa.

Lue lisää työterveyshuollosta
Lue lisää mielenterveydenhäiriöistä ja työkyvystä
Lue lisää työsuojeluviranomaisen neuvonnasta (tyosuojelu.fi)

Tutustu myös muihin aiheisiin

  1. Työterveyshuolto on tukenasi

    Työterveyshuolto tukee ja edistää työ- ja toimintakykyäsi ja on kumppanisi kuntoutusasioissa.

    Lue lisää työterveydestä

  2. Keskustele esihenkilösi kanssa

    Jos työkykysi huolestuttaa sinua, ota asia puheeksi esihenkilösi kanssa.

    Lue lisää varhaisesta tuesta

  3. Tue fyysistä toimintakykyäsi

    Pidä huolta tuki- ja liikuntaelinten (TULE) terveydestä.

    Lue tuki- ja liikuntaelinten terveydestä