Työhön paluu, työn muokkaus ja mielenterveys

Työnantaja ja esihenkilö voivat tukea työhön paluuta työtä muokkaamalla. Työn muokkaus mielenterveyden häiriöissä on sekä kuormituksen vähentämistä että voimavarojen tukemista. Se on työn sopeuttamista ja mukauttamista työntekijän työkykyyn. Keskustelkaa eri vaihtoehdoista työntekijän kanssa.


Miten muokata työtä mielenterveyden häiriöissä?

Muokkaa työtä yksilöllisesti. Kun työntekijällä on mielenterveyden häiriöitä, kohdista työn muokkaukset niihin työtä hankaloittaviin oireisiin, joista työntekijä kärsii. Jos esimerkiksi unihäiriöt ovat ensisijainen oire ja vaikuttavat työntekijän keskittymiskykyyn, sopikaa joustavammista työajoista, jos se on kyseisessä työssä mahdollista.

Muista, että muokkaaminen on yksilöllistä. Esimerkiksi etätyöstä sopiminen voi auttaa keskittymiskyvyn haasteisiin, kun keskittyminen työskentelyyn sujuu kotona paremmin kuin työpaikalla. Keskittymiskyvyn haasteet voivat toisaalta myös ilmetä siten, että nimenomaan työpaikalla oleminen tukee työssä jatkamista, kun tukea käytännön asioissa on helposti saatavissa.

Keskustele aina ensin työntekijän kanssa työn muokkaamisesta ja eri vaihtoehdoista. Muista, ettei työn muokkaamisen tarvitse perustua pelkästään työn rajoittamiseen ja karsimiseen. Myös voimavarojen tukeminen on työn muokkausta. Voit lisätä työn voimavaroja esimerkiksi varmistamalla rauhallinen työskentelytila, selkeyttämällä työtehtäviä ja tukemalla mielialan ja tunteiden säätelymahdollisuuksia.

Huomioi työyhteisö

Ota huomioon myös se, miten muokkaukset vaikuttavat muuhun työyhteisöön. Vaikka et saa keskustella työntekijän terveydentilasta tai sairaudesta työyhteisön kanssa, sinun tulee kertoa, minkälaisista muokkauksista olette sopineet ja miten pitkäksi aikaa. Työn muokkaukset toimivat tutkitusti parhaiten silloin, kun työyhteisö kokee ne oikeudenmukaisina ja perusteltuina.

Kun olette sopineet muokkauksista työntekijän kanssa, muista keskustella ja sopia myös siitä, miten arvioitte niiden toimivuutta. Seuraa etenkin alkuun säännöllisesti työntekijän kanssa, miten muokattu työ sujuu. Arvioikaa yhdessä, onko tarvetta lisämuokkauksille tai muokkausten purkamiselle.

Muista, että työtä voi muokata hyvin erilaisissa tilanteissa. Sitä voi ja kannattaa muokata jo varhaisessa vaiheessa. Toisaalta työn muokkaus voi tulla ajankohtaiseksi pitkältä sairauslomalta palaamisen, osasairauspäivärahan tai työkokeilun kohdalla. Muokkauksesta sovitaan usein määräajaksi. Toisaalta joissain tilanteissa on tarpeen sopia pysyvästä työnkuvan muutoksesta. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle ei lähtökohtaisesti suositella vuorotyötä.

Esimerkkejä työn muokkauskeinoista mielenterveyden häiriöissä

Lue alta konkreettisia esimerkkejä, miten voit muokata työtä eri tilanteissa.

Keskittymiskyky ja muisti

  • Rajaa työtehtäviä niin, että työntekijän on mahdollista keskittyä vain tiettyyn tai tiettyihin työtehtäviin.
  • Pilko työtehtävät pienempiin osiin.
  • Muokkaa tavoitteita tai aikatauluja.
  • Rauhoita työympäristö niin, että työhön voi keskittyä ilman jatkuvia keskeytyksiä. 
  • Järjestele työaikaa: säännöllinen tai lyhennetty työaika, ylitöiden välttäminen, siirtyminen ilta- tai yövuorotyöstä päivätyöhön.
  • Edistä joustoja esim. antamalla mahdollisuus etätyöhön ja lomapäivien jaksottamiseen.
  • Etsi vaihtoehtoja työmatkojen tekemiseen.

Sosiaaliset tilanteet

  • Nimeä työntekijälle työpari tai tukihenkilö.
  • Mahdollista työskentely pienemmässä ryhmässä.
  • Vähennä työn sosiaalista kuormitusta esimerkiksi vähentämällä asiakastyötä tai esihenkilövastuuta.
  • Järjestä työntekijälle mahdollisuus tarvittaessa poistua vaikealta tuntuvista tilanteista.

Mielialan ja tunteiden säätely

  • Kannusta ja anna palautetta onnistumisista.
  • Mahdollista riittävä tauotus ja palautuminen työaikana.
  • Jos työn luonteeseen sopii, mahdollista musiikin kuuntelu työnteon aikana.
  • Sovi selkeät työtehtävät ja järjestä mahdollisuus onnistua työssä.


Tapausesimerkkejä työn muokkauksesta

Alta löydät tapausesimerkkejä työn muokkauksesta erilaisissa työtehtävissä ja mielenterveyden häiriöissä.

  1. Sirpa työskentelee myyjänä elintarvikeliikkeessä. Hän on sairastunut keskivaikeaan masennukseen. Sirpalla on masennuksen oireina keskittymiskyvyn heikentymistä, matalaa mielialaa ja väsyneisyyttä. Sirpa on sopinut esihenkilönsä kanssa tekevänsä pääsääntöisesti päivävuoroa seuraavan kahden kuukauden ajan, jotta unihäiriöt eivät vaikeudu. Sirpa ei myöskään tee kassatyötä, joka on kiireistä ja paljon vuorovaikutustilanteita sisältävää, vaan toimii pääasiassa varastotyössä ja avustavissa tehtävissä.

    Esihenkilö sopii, että he keskustelevat Sirpan kanssa työn sujumisesta ja muokkausten toimivuudesta. Esihenkilö varaa keskustelut kalenteriin hyvissä ajoin etukäteen.

  2. Markku tekee asiantuntijatyötä IT-alan yrityksessä. Hänellä on ahdistuneisuushäiriö ja paniikkikohtauksia. Markku pelkää saavansa paniikkikohtauksen kokouksissa, julkisissa kulkuneuvoissa ja tilanteissa, joissa joutuu olemaan huomion keskipisteenä. Markku on sopinut esihenkilönsä kanssa tekevänsä pääsääntöisesti etätyötä kotoa käsin, koska tällöin hän kokee ahdistuksen vähäisempänä. Esiintymistilanteisiin Markku ei joudu yksin, ja tarvittaessa joku toinen voi pitää esitykset Markun puolesta.

    Markun työtehtäviä on muokattu siten, että hänen ei tarvitse pääsääntöisesti kulkea asiakkaille tai tulla paikan päälle työpaikalle kuin yhtenä päivänä viikossa. Markku on aloittamassa työnantajan kustantaman lyhytpsykoterapian. Hän on sopinut esihenkilön kanssa, että he keskustelevat työn muokkauksista, kun terapia on päässyt kunnolla käyntiin. 

  3. Pertti työskentelee asiantuntijatehtävässä kolmannen sektorin järjestössä. Hänellä on todettu työuupumus, ja hän on ollut lyhyellä sairauslomalla unihäiriön vuoksi. Vaikka unirytmi on palautunut, on Pertillä edelleen työssä keskittymisvaikeuksia ja hänen työskentelystään on tullut epävarmempaa. Pertti keskustelee esihenkilönsä kanssa siitä, mitkä ovat tällä hetkellä keskeisimmät työtehtävät. He sopivat yhdessä, miten varmistetaan, että Pertillä on mahdollisuus keskittyä näihin tehtäviin. Kaikki ylimääräiset ja uudet työpyynnöt kulkevat toistaiseksi Pertin esihenkilön kautta seuraavan kahden kuukauden ajan. Pertti seuraa esihenkilönsä kanssa säännöllisesti työtilannetta ja töiden etenemistä.

  4. Tarja työskentelee sairaanhoitajana kolmivuorotyössä. Hänellä on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Koska kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ei suositella yötyötä, muokataan Tarjan työtä siten, että hän tekee pelkkää aamu- ja iltavuoroa. Tarvittaessa esihenkilö keskustelee hänen kanssaan siirtymisestä saman työnantajan palveluksessa sellaiseen työtehtävään, jossa hän tekee säännöllistä päivätyötä. 

Yksityiskohtaisempia vinkkejä työn muokkaamiseen mielenterveyden ongelmien kohdalla löydät Työterveyslaitoksen oppaasta: TTL – Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn (julkari.fi).

TyökykyAreena sinua varten

TyökykyAreena on palvelukokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja käytännöllisiä työkaluja työkykyriskien hallintaan ja työkykyjohtamiseen niin työnantajille, esihenkilöille, työntekijöille kuin yrittäjille. 

Käy tutustumassa TyökykyAreenan monipuolisiin sisältöihin täältä​

Tule Ilmarisen asiakkaaksi ja saat käyttöösi kattavat työkykypalvelut

Lue lisää mielenterveyden tukemisesta työpaikalla:

Tietoa työnantajalle

Tietoa esihenkilölle

Tietoa yrittäjälle

Tietoa työntekijälle

  1. Muokkaa työtä mielelle sopivaksi

    Mielenterveys on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi työkykyjohtamisessa. Miten mielenterveyttä voi edistää työpaikoilla entistä paremmin?

    Lue blogi

  1. Syvennä osaamistasi

    Ilmarisen oppimisympäristöstä löydät mielenterveyden edistämiseen tähtäävät kurssit sekä työnantajalle että esihenkilölle.

    Kirjaudu oppimisympäristöön

  2. Toimenpiteet työpaikalla, kun työntekijäsi sairastuu

    Kun työntekijäsi sairastuu, voit tukea hänen työkykyään monin keinoin. Apua saat työterveyshuollosta.

    Lue lisää työkyvyn tukemisesta

  3. Mielenterveyden tapausesimerkit

    Olemme koonneet havainnollistavia käytännön esimerkkejä esihenkilöille sekä yrittäjille siitä, miten mielenterveyttä voi edistää työpaikalla tai omassa työssä.

    Lue lisää