Esihenkilö, edistä mielenterveyttä ennakoimalla
Esihenkilönä edistät mielenterveyttä tehokkaimmin ennakoimalla. Tunnista ja arvioi työn kuormitustekijät ja vaikuta niihin. Huomioi työntekijöittesi yksilölliset tilanteet ja kehitä ongelmatilanteiden kohtaamisen taitojasi.
Syvennä ymmärrystäsi työn psykososiaalisista riskitekijöistä ja stressistä työn arjessa
Esihenkilönä edustat työnantajaa ja työnantajan vastuulla on selvittää työn riskit ja kuormitustekijät sekä huolehtia siitä, että ne kuormittavat työntekijöitäsi mahdollisimman vähän. Sinun tehtäväsi on ymmärtää, mitä nämä kuormitustekijät ja riskit arjen työssä tarkoittavat ja mitä niille voi tehdä.
Arjen työssä sinulle muodostuu virallisia kartoituksia yksityiskohtaisempi ja ajantasaisempi kuva työn kuormittavuudesta ja työntekijöittesi tilanteesta. Sen ansiosta sinulla on mahdollisuus ennakoida. Tutustu työpaikkasi psykososiaalisiin kuormitustekijöihin ja keskustele niiden merkityksestä työntekijöittesi kanssa. Pysy ajan tasalla siitä, millainen työntekijöittesi työtilanne on ja miten he suoriutuvat työstään. Jos jokin asia ei näytä sujuvan, lähde etsimään siihen matalalla kynnyksellä ratkaisua yhdessä työntekijöittesi kanssa.
Kiinnitä huomiota näihin asioihin
Alla olevasta listasta näet, mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä psykososiaalisia kuormitustekijöitä työpaikallasi saattaa olla.
-
Työn sisältö
- Työn yksitoikkoisuus
- Sirpaleinen tai merkityksetön työ
- Taitojen alikäyttö eli laadullinen alikuormitus
- Suuri epävarmuus
- Jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa
Työmäärä ja työtahti
- Määrällinen yli- tai alikuormitus
- Työn pakkotahtisuus
- Jatkuva aikapaine
- Jatkuvat aikarajat tai määräajat työssä
Työaikamuoto
- Vuorotyö tai yötyö
- Joustamattomat työaikajärjestelmät
- Ennustamattomat työtunnit
- Pitkät tai epäsosiaaliset työajat
Työn hallinta
- Heikot mahdollisuudet osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kuten työmäärään, työtahtiin ja työvuoroihin
Työympäristö ja välineet
- Puutteet työvälineiden saatavuudessa, sopivuudessa tai kunnossapidossa
- Huonot työskentelyolosuhteet kuten tilan puute, huono valaistus tai melu
Toimintakulttuuri
- Puutteellinen työyhteisöviestintä
- Huono tuki ongelmien ratkaisemiseen
- Organisaation tavoitteiden määrittelemättömyys tai niistä sopimisen puutteellisuus
Sosiaaliset suhteet
- Sosiaalinen tai fyysinen eristäminen
- Huonot työtoveri- tai esihenkilö-alaissuhteet
- Ihmisten väliset ristiriidat ja konfliktit
- Sosiaalisen tuen puute
Rooli organisaatiossa
- Rooliepäselvyydet ja -ristiriidat
- Vastuu ihmisistä
Työuran kehitys
- Työuran pysähtyneisyys tai epävarmuus
- Huono palkka
- Työn epävarmuus
- Työn alhainen sosiaalinen arvostus
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen
- Työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset
- Perheen vähäinen tuki
- Kaksoisuraongelmat
Tarkastele psykososiaalista kuormitusta kokonaisuutena
Älä lähesty kuormitusta liian yksioikoisesti, psykososiaalista kuormitusta kun aiheuttavat monet muutkin asiat kuin pelkkä kiire, työmäärä ja tulospaine. Yksittäistä kuormitustekijää voi olla vaikea luokitella yksiselitteisesti jonkin otsikon alle. Rakenna itsellesi kokonaisymmärrystä seuraavista asioista
- mikä työssä kuormittaa
- milloin kuormitusta esiintyy
- mihin kuormitus liittyy
- mitä voit tehdä kuormitukselle.
Käsitelkää kuormitustekijöitä ja niihin liittyviä ajatuksia tai huolia yhdessä työntekijöittesi kanssa. Näin voit auttaa lieventämään aiheettomia huolia ja pelkoja ja löytää aiheellisille huolille sopivat ratkaisut. Saat tarvittaessa neuvoja ja tukea työterveydestä.
Huomaa myös, että työn fyysisiin kuormitustekijöihin tai tapaturmavaaraan voi liittyä psykososiaalista kuormitusta. Työntekijäsi saattavat olla huolissaan tai pelätä esimerkiksi altistumista kemikaaleille, vaarallisille työvaiheille tai hankalille asiakastilanteille tai muutoin kokea turvattomuuden tunnetta. Auta työntekijöitäsi tunnistamaan ja sanoittamaan nämä huolet ja osoita ymmärrystä.
Tunnista ja huomioi myös voimavaratekijät
Kun tutustut työpaikkasi kuormitustekijöihin, näet, mitkä niistä eivät ole haitallisia ja mitkä ovat hyvin hallinnassa. Silloin tutustut samalla työpaikkasi voimavaratekijöihin, kuten työn merkityksellisyyden tunteeseen, hallinnan ja aikaansaamisen tunteeseen sekä kokemukseen työyhteisön tuesta. Huomioi myös, että monet kuormitustekijät voivat sopivissa määrin olla voimavaratekijöitä. Esimerkiksi sopiva työtahti ja kiire saattaa osalle työntekijöistä olla työssä mielekästä.
Mieti, suhtaudutteko työpaikkanne voimavaratekijöihin itsestäänselvyyksinä vai oletteko tietoisia ja ylpeitä niistä. Muista siis keskustella myös siitä, mikä toimii ja missä olette onnistuneet. Näin edistätte omaa tyytyväisyyttänne työhönne ja työpaikkaanne. Myös se on arjen mielenterveystyötä.
Tunne työntekijäsi tapa käsitellä stressiä
Työ aiheuttaa työntekijöillesi stressiä, ja stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Stressi sinällään ei ole vaarallista, sen tarkoituksena on nostaa hetkellisesti suorituskykyä ja auttaa saavuttamaan tavoitteita. Liiallisena se kuitenkin haittaa työntekijöitäsi, varsinkin jos se pitkittyy eikä työntekijöittesi ole mahdollista palautua siitä. Pitkittynyt stressi tai voimakkaat kuormituspiikit voivat pahentaa työntekijöittesi mielen oireilua ja lisätä mielenterveyden häiriöiden riskiä.
Stressin kokemus on yksilöllinen
Jokainen työntekijäsi kokee ja käsittelee kokemansa stressin ja kuormittuneisuuden yksilöllisesti, omalla tavallaan. Joku heistä reagoi stressiin näkyvästi saman tien, ja jollakulla toisella stressi alkaa näkyä käyttäytymisessä vasta myöhemmin. Joku vähentää stressiä keskustelemalla siitä ja sen syistä, ja joku toinen haluaa käsitellä stressiä keskittymällä rauhassa työtehtävien loppuun saattamiseen. Sama pätee myös työn ulkopuoliseen stressiin. Jonkun on helpompi keskittyä työhön, kun lähimmät työkaverit tietävät hänen tilanteestaan, ja joku toinen pitää tärkeänä, että työn ulkopuoliset asiat eivät näy työpaikalla.
Sinun on tärkeää tuntea työntekijäsi ja tietää, mikä on heidän tapansa käsitellä stressiä. Pysyttele siis ajan tasalla heidän työtilanteestaan. Varaa aikaa siihen, että keskustelet työntekijöittesi kanssa säännöllisesti. Joissakin keskusteluissa vain vaihdatte kuulumisia, joissakin keskustelette tietystä työtehtävästä tai tavoitteesta. Näin tutustut työntekijöihisi, pysyt ajan tasalla heidän työtilanteistaan ja kuulet, mitä he tarvitsevat ja toivovat sinulta.
Kun työpaikallasi on normaalia olla kiinnostunut työntekijän kuulumisista ja keskustella niistä, te kaikki samalla madallatte kynnystä ottaa puheeksi niin onnistumiset kuin ongelmatkin.
Kehitä mielenterveyden ensiapuosaamista
Mielenterveyden ongelmat ovat erittäin yleisiä, varsinkin hetkelliset oireet. Siksi on väistämätöntä, että kohtaat niitä työssäsi esihenkilönä. Vaikeiden ajatusten ja tunteiden kohtaaminen ja käsitteleminen on osa lähijohtamista.
Sinun voi olla vaikea tunnistaa mielenterveyden ongelmia ja saattaa olla, että et oikein tiedä, miten niihin pitäisi reagoida tai mitä uskallat oireilevalta työntekijältä kysyä. Saattaa myös olla, että mielenterveyden ongelmista kärsivä työntekijäsi ei hae sinulta apua. Hän ei itse ehkä oikein huomaa tai ymmärrä, mitä on tapahtunut tai että hänen käytöksensä on muuttunut. Voi myös olla, että hän murehtii tai jännittää, miten muut suhtautuvat häneen ja hänen tilanteeseensa. Avun hakemista helpottaa suuresti, jos joku läheinen ja luotettava henkilö ehdottaa sitä. Kun sinulla on hyvät suhteet työntekijöihisi, tämä läheinen ja luotettava henkilö voit olla sinä.
Työpaikalla tulee olla sovittuna varhaisen tuen käytännöt, joista saat apua työntekijöittesi haasteiden käsittelyyn.
Keskustele ja ohjaa
Kun työntekijä oireilee, keskustele hänen kanssaan. Voit aina kysyä mitä hänelle kuuluu. Sinun ei tarvitse osata ratkaista hänen ongelmaansa, mutta voit antaa hänelle ensiapua. Varaa aikaa ja rauhallinen tila keskustelulle ja kuuntele. Sovi hänen kanssaan työpäivän jatkosta ja välittömistä järjestelyistä. Voit kannustaa häntä keskustelemaan asiasta lisää itselleen läheisten ihmisten kanssa ja rohkaista häntä hakemaan ammattiapua. Ohjaa hänet tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon. Voit auttaa häntä varaamaan ajan työterveyteen. Lisäksi voit ongelmasta riippuen neuvoa häntä olemaan yhteydessä siihen aiheeseen erikoistuneeseen tahoon.
Työn muokkausta, tukea ja hoitoa
Se, että mielenterveyden häiriöstä kärsivä työntekijäsi saa ammattiapua oikeaan aikaan, on hänelle tärkeää. Ihan yhtä tärkeää on se, että osoitat hänelle ymmärtäväsi ja hyväksyväsi hänen tilanteensa, ja että muutkin tekevät niin. Tärkeää on myös se, että sovitte yhdessä työn muokkauksista niin, että hän jaksaa ja haluaa jatkaa työssään. Tämä työpaikan tarjoama tuki vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten työntekijäsi oireilu lievenee sekä miten hän toipuu ja kuntoutuu.
-
Seuraava vaihe: Toimi
-
Tapausesimerkki: Matti ja kuormitusoireet
Matti siirtyy uuteen tiimiin työpaikassaan, mutta pyytää samantien lomaa kuormitusoireiden vuoksi. Lue, miten sinun esihenkilönä kannattaa toimia.
Siirry tapausesimerkkiin
-
Inhimillisempää työelämää mielenterveyttä tukemaan
Työ tuo parhaimmillaan sisältöä elämään ja tukee mielenterveyttä. Monet kuitenkin kokevat työelämän liian kuormittavana, mikä näkyy tilastoissa psyykkisten oireiden ja työkyvyttömyyden lisääntymisenä.
Lue blogi
-
Työterveyslaitos – Hyvän mielen työpaikka
Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka -materiaali esittelee keinoja vahvistaa mielenterveyttä johtamisella, tunnistaa mielenterveyden riskejä, käsitellä haastavia tilanteita työpaikalla ja tukea työntekijöitä.
Tutustu materiaaliin (ttl.fi) -
Mielenterveyden ensiapukoulutukset
Suomen Mielenterveys ry:n sivustoilta löydät materiaalia mielenterveyden ensiavusta ja tietoa heidän järjestämistään koulutuksista.
Tutustu materiaaliin ja koulutustarjontaan (mieli.fi)