Mielenterveys ja työkyky
Aina kun edistät työpaikallasi toimivaa vuorovaikutusta, hyvää johtamista, osaamisen kehittämistä, aitoa välittämistä ja vastuullisuutta, edistät samalla mielenterveyttä. Meiltä Ilmarisesta saat tietoa ja tukea mielenterveyden tukemiseen ja edistämiseen työpaikallasi.
Mitä on mielenterveys?
Hyvä mielenterveys tarkoittaa sellaista hyvinvoinnin tilaa, jossa ihminen pystyy tekemään parhaansa. Kun työntekijän mielenterveys on hyvä, hän tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksellisesti sekä ottamaan osaa työyhteisönsä toimintaan.
Mielenterveys ei kuitenkaan ole pelkkää mielen hyvinvointia tai ongelmattomuutta. Monet psyykkiset, eli mielen oireet kuuluvat ajoittaisina myös tavalliseen elämään. Suru ja pettymys, pelot, ahdistuneisuus tai ajoittaiset uniongelmat ovat ikäviä tunteita, ajatuksia ja oireita, joita jokainen kohtaa joskus. Hyvä mielenterveys on kykyä käsitellä näitä tunteita, ajatuksia ja oireita, ja selvitä niistä.
Mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä. (Sigmund Freud)
Tiesitkö?
Puolet aikuisista suomalaisista kohtaa mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämäänsä. He joko sairastuvat itse tai seuraavat vierestä läheisen sairastumista. Siksi on todennäköistä, että myös sinun työpaikallasi kohdataan niin mielenterveyden oireita kuin häiriöitä.
Ohimeneviä oireita vai mielenterveyden häiriöitä?
Jokaisen mieli oireilee joskus. Tällaisia psyykkisiä, mielen oireita ovat erilaiset epämiellyttävät tunteet ja ajatukset, kuten alakulo, ahdistuneisuus, suru, huoliajatukset, pelot ja pettymykset tai univaikeudet. Ne ovat osa elämää ja usein tilapäisinä asiaankuuluvia reaktioita johonkin haastavaan tilanteeseen. Yksilölliset voimavarat, sopeutumiskeinot ja tukiverkot auttavat käsittelemään ja selviytymään niistä.
Mielenterveyden häiriöt ovat lääkärin diagnosoimia sairauksia. Näihin kuuluvat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, psykoosi ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Masennus on näistä keskeisin tekijä sekä lisääntyneiden sairauspoissaolojen että työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Mielenterveyden häiriö voidaan diagnosoida, kun oireet ovat pitkäkestoisia, vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn ja ihmissuhteisiin sekä aiheuttavat kärsimystä. Mielenterveyden häiriöistä ei toivuta pelkällä päätöksellä tai tahdonvoimalla. Toipumiseen tarvitaan tukea ja sopivaa hoitoa.
Mielenterveys on jatkumo
Viereisestä kuviosta näet, että erilaiset lievät oireet ovat huomattavan yleisiä. Lähesty asiaa niin, että työntekijän oireillessa työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä sekä osoittamallasi ymmärryksellä ja tarjoamallasi tuella voi olla suuri merkitys. Toisaalta, jos tilanne vaikeutuu tai pitkittyy, voi olla tärkeää saada apua ja tukea matalalla kynnyksellä esimerkiksi työterveydestä.
Mielenterveyttä suojaavat tekijät
Häiriöiden ymmärtämisen lisäksi keskeistä on myös tunnistaa mielenterveyttä suojaavat voimavaratekijät. Näitä ovat esimerkiksi sopiva ja mielekäs työn sisältö ja määrä, ihmissuhteet, sosiaalinen tuki, riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja päihteiden välttäminen. Mielenterveyden häiriöiden taustasyihin ei aina voida vaikuttaa. Silti työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia tukea, edistää ja suojata työntekijöitten mielenterveyttä.
Kun edistät mielenterveyttä, tuet työkykyä
Työelämä muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Muutokset koskevat niin työn sisältöä, työn tekemisen tapoja kuin työn organisoimista. Nämä muutokset vaikuttavat paitsi työntekijän vointiin, myös organisaatiosi tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja siten koko yhteiskuntaan. Yhä useampi meistä tekee tietotyötä, ja siksi mielenterveys vaikuttaa työkykyymme yhä enemmän.
Muista, että kun työpaikallasi on joku, jolla on mielen oireita tai mielenterveyden häiriö, ei hän välttämättä ole sen vuoksi auttamattomasti työkyvytön. Pitkälle sairauslomalle jääminen ei aina ole paras ratkaisu, mutta joskus se on tarpeen.
Työn tutkijat ovat monessa eri yhteydessä tulleet siihen tulokseen, että työ ja työnteko ovat lähtökohtaisesti hyväksi mielenterveydelle.
Mielenterveys on kykyä osallistua työhön, kuulua työyhteisöön ja valmiutta selvitä työelämässä eteen tulevista haasteista. Siksi mielenterveyttä pitää edistää ja huoltaa myös työssä, ei työstä huolimatta. Aina kun edistät hyvää johtamista, toimivaa vuorovaikutusta, osaamisen kehittämistä, aitoa välittämistä ja vastuullisuutta, edistät samalla mielenterveyttä.
Mielenterveyttä voi edistää työpaikalla monin keinoin
Suhtaudu mielenterveyden häiriöihin kuten muihinkin terveysongelmiin
Työpaikalla voi parhaiten edistää mielenterveyttä, kun suhtaudutaan hankaliin tunteisiin, ajatuksiin ja oireisiin asiaankuuluvina ja normaaleina ilmiöinä. On yksilöllistä, miten vaikeaksi työntekijä kokee oman tilanteensa. Jokainen tulkitsee ja kokee tilanteet omalla tavallaan. Vaikeissa elämäntilanteissa on tärkeää antaa tilaa ikäville tunteille ja käsitellä niitä.
Jos esihenkilö tai työkaveri epäilee tai huomaa työntekijän mielen oireilevan, työntekijää voi auttaa keskustelemalla, kysymällä ja kuuntelemalla. On tärkeää selvittää, miten häntä voi tukea työpaikalla. Oireita voi helpottaa jo se, kun työntekijä kokee, että tarvittaessa työ voi joustaa ja että työpaikalta saa tukea.
Mielenterveyden häiriöihin kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin terveysongelmiin. Esihenkilön on tärkeä muistaa, että hänen ei tarvitse itse pystyä ratkaisemaan työntekijän ongelmaa. Hänen kanssaan kannattaa keskustella ja kertoa, että apua voi ja kannattaa hakea myös työterveyshuollosta. Ongelman ratkaisemista ei kuitenkaan kannata kokonaan ulkoistaa työpaikan ulkopuolelle. Oikea-aikaisen hoidon lisäksi työpaikalla tehtävät toimenpiteet ja työyhteisön tuki ovat toipumisen kannalta ratkaisevia asioita.
Kognitiivinen ergonomia tukee mielenterveyden edistämistä
Ergonomian tavoitteena on poistaa työn sujumista haittaavia esteitä, parantaa työn terveellisyyttä, tuloksellisuutta ja turvallisuutta, esimerkiksi vähentämällä virheiden mahdollisuutta. Tarpeeton ja haitallinen kuormitus turhauttaa ja voi myös johtaa pitkittyneeseen, vahingoittavaan stressiin ja psyykkiseen oireiluun.
Tiedonkäsittelyyn liittyvää ergonomiaa kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi. Kyseessä on fyysiseen ergonomiaan rinnastettava työympäristön, työvälineiden ja työtapojen yhteensovittaminen sen kanssa, miten ihmisen mieli ja aivot toimivat. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet lähes kaikissa työtehtävissä, ei ainoastaan asiantuntijatyössä. Tiedonkäsittelyyn vaikuttavat meille kaikille yhteiset, aivojen toimintaan liittyvät tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi muistin ja tarkkaavaisuuden toiminta ja rajoitteet. Lisäksi kognitiiviseen kuormitukseen vaikuttavat tilannekohtaiset tekijät, kuten elämäntilanne, motivaatio, suhtautuminen, osaaminen, tunne-elämä ja stressi.
Kun otat kognitiivisen ergonomian käyttöösi työpaikalla, voit suunnitella työtä ennakoivasti ja muokata sitä työtä. Näin huomioiduksi tulevat sekä yhteiset aivojen toimintaan liittyvät tekijät että tilannekohtaiset tekijät.
Seitsemän vinkkiä mielenterveyden edistämiseen työpaikalla
1. Kiinnitä huomiota siihen, miten keskustelette työpaikallasi mielenterveydestä ja jaksamisesta. Pyri rakentavaan ja kannustavaan keskusteluun.
2. Varmista, että ymmärrät, mikä työssä kuormittaa. Älä tyydy helpolta tuntuviin ensivaikutelmiin.
3. Ota kuormitustekijät ja oireet tosissaan myös silloin, kun työ niistä huolimatta tulee tehdyksi. Voi olla, että se onnistui viimeksi rimaa hipoen.
4. Pohdi, miten työn olosuhteita ja organisoimista voitaisiin muokata niin, ettei työ kuormita tarpeettomasti. Huomioi myös tiedonkäsittelyn kuormittavuus.
5. Normalisoi ikävät tuntemukset ja ajatukset. Aina ei tarvitse olla parhaimmillaan.
6. Ota asiat puheeksi ajoissa ja matalalla kynnyksellä.
7. Edistä yhteisöllisyyttä työpaikallasi, jotta voitte puhua myös ongelmista ja oireista.
-
Tietoa mielenterveydestä työnantajalle
Työnantajana lakisääteinen velvollisuutesi on huolehtia työntekijöittesi terveydestä, myös mielenterveydestä, työssä.
Lue lisää mielenterveydestä -
Tietoa mielenterveydestä esihenkilölle
Ymmärtämällä työntekijöittesi työtä, pystyt edistämään heidän mielenterveyttä. Ota mahdolliset ongelmat puheeksi.
Lue lisää mielenterveydestä -
Tietoa yrittäjän jaksamisesta
Mielenterveyden vaaliminen ja tukeminen on tärkeä osa työkykyäsi. Onnistut, kun tunnistat ja hallitset haitallisen kuormituksen.
Lue lisää oman jaksamisesi tukemisesta -
Tietoa mielenterveydestä työntekijälle
Mielenterveys ja sen edistäminen ovat tärkeä osa työkykyäsi, joten pidä huolta omista voimavaroistasi.
Lue lisää mielenterveydestä -
Tutustu webinaaritallenteisiin
Ilmarisen oppimisympäristöstä löydät runsaasti webinaaritallenteita mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Oppimisympäristöä voi käyttää Ilmarisen asiakkaana, tervetuloa syventämään osaamistasi!
Kirjaudu oppimisympäristöön
Innostu ajankohtaisesta keskustelusta
-
Mielenterveysriskien hallintaan on selkeät sävelet – miksi se silti usein epäonnistuu?
Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys on kasvussa. Syyksi on arvioitu muun muassa tietotyön lisääntymistä, työelämän epävarmuutta ja niin työn kuin muiden elämänalueiden vaatimusten kasvamista.
Lue blogi -
Miten kohdata mielenterveysongelmia työpaikalla?
Mielenterveyden aiheuttamista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Miten työkykyriskiä voisi ja kannattaisi työpaikalla hallita? Entä minkälaista tukea työntekijöille olisi järjestettävä?
Lue blogi -
Kuormitus kohtuulliseksi ja työn muokkaus tavaksi – edistä mielenterveyttä työpaikalla
Mielenterveyden haasteet ovat arkea yhä useammalla työpaikalla. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sekä sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitä pitäisi tehdä? Miten mielenterveyttä voi tukea työpaikalla?
Lue blogi
