Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärä putosi kiihtyvällä tahdilla – toimialoissa alueelliset erot kasvoivat
Työntekijämäärän muutos kääntyi laskuun Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä ensimmäistä kertaa sitten toukokuun ja oli marraskuussa -5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurin lasku oli henkilöstövuokraus- sekä majoitus- ja ravitsemusaloilla, missä pudotusta tuli kummassakin noin -20 prosenttia. Pohjois-Suomessa talvimatkailuun liittyvillä aloilla työntekijöitä oli vähemmän kuin pandemian alun pahimpina kuukausina.
Ilmarisen suhdanneindeksi antaa ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Se kuvaa muutosta yhteensä yli 40 000 yrityksen ja noin 500 000 työntekijän joukossa.
Suhdanneindeksin työntekijämäärä laski marraskuussa -5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.
– Toukokuusta alkanut ja useamman kuukauden kestänyt myönteinen kehitys kääntyi marraskuussa työntekijämäärän osalta laskuun. Myös Ilmarisen asiakasyritysten palkkasumma eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa laski marraskuussa -5,8 prosenttia, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.
Suhdanneindeksin toimialoista majoitus ja ravitsemus, kuljetus sekä henkilöstövuokraus laskivat eniten vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
– Nämä toimialat myös heikkenivät lisää marraskuussa. Henkilöstövuokraus sekä majoitus- ja ravitsemusalat laskivat molemmat noin -20 prosenttia.
Myös merkittävä ja suhdanneherkkä toimiala rakentaminen kääntyi marraskuussa selvään, yli seitsemän prosentin laskuun. Palkkasumman osalta rakentaminen laski vielä enemmän eli -13 prosenttia.
Suhdanneindeksiin kuuluvista toimialoista ei marraskuussa ollut yksikään plussan puolella.
– Suhteellisesti hyvin koronapandemian aikana pärjänneillä tietotekniikan ja viestinnän (laskua -0,1 %), teollisuuden (-3,1 %) sekä kaupan (-3,0 %) aloilla marraskuun työntekijämäärän muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä verrattuna lokakuun tilanteeseen, Jouni Vatanen arvioi.
Alueiden välillä isoja eroja
Marraskuu suhdanneindeksin tarkastelussa alueiden väliset erot kasvoivat. Etelä-Suomessa suhdanneindeksi laski -4,9 prosenttia, kun Pohjois-Suomessa työntekijämäärä laski jo -7,6 prosenttia. Vielä toistaiseksi ei näytä siltä, että Pohjois-Suomen talvimatkailun tilanne merkittävästi parantuisi.
Etelä-Suomen pahimpia kärsijöitä ovat olleet majoitus- ja ravitsemustoimiala sekä kuljetus. Vaikka muualla Suomessa ravitsemus- ja majoitusalan on toipunut kohtalaisen hyvin, niin etelässä ala on vaihdellut heinäkuusta lähtien -20 prosentin molemmin puolin. Marraskuussa ravitsemus- ja majoitusalan työntekijämäärän muutosluku taas heikkeni hieman lokakuusta ja oli -22 prosenttia. Kuljetusalaan puolestaan kuuluu mm. taksitoiminta, joka liittynee syyhyn, miksi ala ei ole kunnolla toipunut. Sen sijaan kauppa sekä teollisuus olivat marraskuussa muuta maata paremmalla tasolla.
Länsi-Suomen tilanne on hyvin samantapainen kuin Etelä-Suomessa. Kuitenkin teollisuus, kauppa ja rakentaminen ovat kärsineet hieman Etelä-Suomea enemmän sekä kuljetus hieman vähemmän. Selvä poikkeus alueella on, että tietotekniikka- ja viestintäala on ollut koko vuoden ajan selvästi positiivinen, ja marraskuussakin plussaa tuli seitsemän prosenttia.
Suhteellisen hyvin muualla Suomessa pärjännyt kaupan ala laski Itä-Suomessa toukokuussa pahimmillaan -14 prosenttia. Hidas toipuminen jatkui yhä marraskuussa ja kaupan alan suhdanneindeksi oli idässä seitsemän prosenttia pakkasella. Hyvää on, että Itä-Suomessa majoitus- ja ravitsemusala on toipunut muuhun maahan verrattuna kohtalaisen hyvin: alan työntekijämäärässä oli pudotusta noin -11 prosenttia vuoden takaisesta.
Pohjois-Suomessa keväällä isoimman kolahduksen ottanut ja sen jälkeen hieman piristyneen majoitus- ja ravitsemusalan työntekijämäärä on taas laskenut ja oli marraskuussa noin -18 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Marraskuussa merkittävimmiksi kärsijöiksi ovat nousseet talvimatkailun hyytymisen vuoksi henkilöstövuokraus ja matkanjärjestäjien toiminta.
– Marraskuussa Pohjois-Suomessa talvimatkailuun liittyvillä henkilöstövuokrauksen ja matkanjärjestyksen aloilla työntekijämäärät laskivat vuoden takaiseen verrattuna enemmän kuin pahimpina pandemian ensimmäisen vaiheen kuukausina. Henkilöstövuokrauksessa laskua tuli -43 prosenttia ja matkanjärjestystoiminnassa -48 prosenttia, Jouni Vatanen sanoo.
Pohjois-Suomessa positiivista on, että kaivostoiminta on ollut koko epidemian ajan selkeä kasvuala ja oli marraskuussa kuusi prosenttia plussalla.
Suhdanneindeksiä on julkaistu vuodesta 2013 lähtien. Suhdanneindeksin seurantaryhmä koostuu yli 40 000:sta eri toimialoilla toimivasta Ilmarisen asiakasyrityksestä, jotka ilmoittavat palkkatietonsa tulorekisteriin. Suhdanneindeksi kuvaa yritysten työntekijämäärän muutosta edellisvuoteen verrattuna. Indeksissä on huomioitu koko tarkastelujakson ajan Ilmarisen asiakkaina olleet yritykset, joten tulevat tai lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksin kehitykseen.
Tutustu tarkemmin:
Lisätietoja:
Jouni Vatanen, tutkija, p. 050 5712 309, jouni.vatanen@ilmarinen.fi
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 7709 400, liina.aulin@ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Ilmarisen toimitusjohtaja vaihtuu
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen on ilmoittanut jättävänsä yhtiön ja siirtyvänsä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Uuden toimitusjohtajan haku käynnistyy heti.
Ilmarisen alkuvuosi: Sijoitustuotto oli 0,2 prosenttia, vakavaraisuus on vahva ja kustannustehokkuus parani
Ilmarisen sijoitustuotto oli 0,2 prosenttia, sijoitusvarat 63,1 miljardia euroa ja vakavaraisuuspääoma 13,7 miljardia euroa. Vahva vakavaraisuus mahdollistaa eläkevarojen pitkäjänteisen sijoittamisen kauppasodan varjostamassa, epävakaassa markkinatilanteessa.
Moni jatkaa työssä yhä pidempään, mutta vaihtelua on toimialoittain paljon – työuraindeksi tarjoaa uutta tietoa työnteosta
Yhä useampi jatkaa työssä, vaikka voisi jäädä jo eläkkeelle. Lähes puolet Ilmarisessa vuosina 2021–2024 eläkkeen aloittaneista jäi eläkkeelle vasta alimman eläkeikänsä jälkeen. Ilmiö ei koske pelkästään asiantuntija-aloja. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työuraindeksistä.