Sopimus seuraavasta eläkeuudistuksesta syntyi
Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun seuraavan eläkeuudistuksen sisällöstä. Uudistuksen on tarkoitus varmistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja turvata riittävä etuustaso.
Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta väestökehitys haastaa sen kestävyyttä. Haasteina ovat erityisesti syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön pieneneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Eläkeuudistuksella tavoitellaan nyt noin miljardin euron säästöjä, mikä vahvistaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Mikä uudistuksen myötä muuttuu?
Tuleva uudistus keskittyy pääosin sijoittamiseen. Eläkevaroille tavoitellaan pitkällä aikavälillä korkeampia sijoitustuottoja kasvattamalla työeläkelaitosten mahdollisuuksia riskinottoon eläkevarojen sijoittamisessa. Tämä mahdollistetaan eläkerahastoille hyvitettävän tuoton osaketuottosidonnaista osuutta kasvattamalla ja vakavaraisuuden turvaavuustasoa lieventämällä.
Työeläkemaksutaso puolestaan vakautetaan 24,4 prosenttiin vuosiksi 2026–2030.
Uusi inflaatiovakauttaja otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksissa käytettävän työeläkeindeksin kasvu rajataan kahden vuoden tarkastelujaksolla palkkakertoimen kasvuun. Inflaatiovakauttaja toisin sanoen hillitsee työeläkkeiden indeksikorotuksia poikkeustilanteissa, joissa kuluttajahinnat kehittyisivät palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla.
Mikä säilyy ennallaan?
Eläke-etuihin tai -ikään ei tule muita muutoksia. Muun muassa mahdollisuus osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen jatkuu nykyisellään.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava.
ETK:n arvion mukaan vaikuttavimmat osatekijät eläkeuudistuksessa ovat eläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamista tukevat sääntelymuutokset, vanhuuseläkkeiden lisärahastointi sekä inflaatiovakauttaja.
Uudistuksen myötä osakkeiden osuus sijoitussalkuissa voisi ETK:n arvion mukaan nousta yli 10 prosenttiyksikköä. Samalla muiden sijoituskohteiden paino pienenisi. Muutosten myötä odotettavissa oleva reaalituotto yksityisen sektorin työeläkevaroille voisi parantua noin 0,3 prosenttiyksikköä nykysääntöihin verrattuna.
Lue lisää
Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta (etk.fi)
Lue myös
Sopimus-vuoden-2025-tyoelakeuudistukseksi (pdf - ek.fi)
Ajankohtaista
Ilmarisen toimitusjohtaja vaihtuu
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen on ilmoittanut jättävänsä yhtiön ja siirtyvänsä uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle. Uuden toimitusjohtajan haku käynnistyy heti.
Ilmarisen alkuvuosi: Sijoitustuotto oli 0,2 prosenttia, vakavaraisuus on vahva ja kustannustehokkuus parani
Ilmarisen sijoitustuotto oli 0,2 prosenttia, sijoitusvarat 63,1 miljardia euroa ja vakavaraisuuspääoma 13,7 miljardia euroa. Vahva vakavaraisuus mahdollistaa eläkevarojen pitkäjänteisen sijoittamisen kauppasodan varjostamassa, epävakaassa markkinatilanteessa.
Moni jatkaa työssä yhä pidempään, mutta vaihtelua on toimialoittain paljon – työuraindeksi tarjoaa uutta tietoa työnteosta
Yhä useampi jatkaa työssä, vaikka voisi jäädä jo eläkkeelle. Lähes puolet Ilmarisessa vuosina 2021–2024 eläkkeen aloittaneista jäi eläkkeelle vasta alimman eläkeikänsä jälkeen. Ilmiö ei koske pelkästään asiantuntija-aloja. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työuraindeksistä.