Sopimus seuraavasta eläkeuudistuksesta syntyi
Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun seuraavan eläkeuudistuksen sisällöstä. Uudistuksen on tarkoitus varmistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja turvata riittävä etuustaso.
Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta väestökehitys haastaa sen kestävyyttä. Haasteina ovat erityisesti syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön pieneneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Eläkeuudistuksella tavoitellaan nyt noin miljardin euron säästöjä, mikä vahvistaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Mikä uudistuksen myötä muuttuu?
Tuleva uudistus keskittyy pääosin sijoittamiseen. Eläkevaroille tavoitellaan pitkällä aikavälillä korkeampia sijoitustuottoja kasvattamalla työeläkelaitosten mahdollisuuksia riskinottoon eläkevarojen sijoittamisessa. Tämä mahdollistetaan eläkerahastoille hyvitettävän tuoton osaketuottosidonnaista osuutta kasvattamalla ja vakavaraisuuden turvaavuustasoa lieventämällä.
Työeläkemaksutaso puolestaan vakautetaan 24,4 prosenttiin vuosiksi 2026–2030.
Uusi inflaatiovakauttaja otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksissa käytettävän työeläkeindeksin kasvu rajataan kahden vuoden tarkastelujaksolla palkkakertoimen kasvuun. Inflaatiovakauttaja toisin sanoen hillitsee työeläkkeiden indeksikorotuksia poikkeustilanteissa, joissa kuluttajahinnat kehittyisivät palkkoja nopeammin kahden vuoden tarkastelujaksolla.
Mikä säilyy ennallaan?
Eläke-etuihin tai -ikään ei tule muita muutoksia. Muun muassa mahdollisuus osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen jatkuu nykyisellään.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava.
ETK:n arvion mukaan vaikuttavimmat osatekijät eläkeuudistuksessa ovat eläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamista tukevat sääntelymuutokset, vanhuuseläkkeiden lisärahastointi sekä inflaatiovakauttaja.
Uudistuksen myötä osakkeiden osuus sijoitussalkuissa voisi ETK:n arvion mukaan nousta yli 10 prosenttiyksikköä. Samalla muiden sijoituskohteiden paino pienenisi. Muutosten myötä odotettavissa oleva reaalituotto yksityisen sektorin työeläkevaroille voisi parantua noin 0,3 prosenttiyksikköä nykysääntöihin verrattuna.
Lue lisää
Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta (etk.fi)
Lue myös
Sopimus-vuoden-2025-tyoelakeuudistukseksi (pdf - ek.fi)
Ajankohtaista
Mielenterveyssyistä yhä useammin kielteinen kuntoutuspäätös
Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen vuonna 2024 saman verran kuin vuotta aiemmin, yhteensä noin 2 700. Hakijoista 40 prosenttia sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Useimmiten myönteinen kuntoutusoikeuspäätös annettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella.
Mielenterveyssyistä päädyttiin työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 44-vuotiaana
Työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyssyyt. Vuonna 2024 Ilmarisessa vakuutetut henkilöt siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 53 vuoden iässä. Mielenterveyssyistä eläköityminen tapahtui kuitenkin huomattavasti nuorempana, keskimäärin 44-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkettä haettiin edellisvuotta vähemmän kaikissa ikäryhmissä paitsi alle 35-vuotiaissa.
Ilmarisen suhdanneindeksi: työntekijämäärän lasku kiihtyi
Työntekijämäärä laski joulukuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus, rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemusala.