Tutkimus: Harva yritys on työkykyjohtamisessa strategisella tasolla – heikoimmissa kantimissa ovat suunnittelu ja seuranta
Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat Suomessa miljardiluokan kustannukset. Samaan aikaan monet yritykset kamppailevat työvoimapulan kanssa. Tästä huolimatta harva yritys johtaa henkilöstönsä työkykyä suunnitelmallisesti, selviää Ilmarisen tutkimuksesta.
Ilmarisen tutkimuksessa kysyttiin yli 300 yrityspäättäjältä, miten heidän yrityksessään henkilöstön työkykyä johdetaan: mikä toimii ja missä on kehitettävää.
Selvisi, että harva yritys on työkykyjohtamisessa aidosti strategisella tasolla. Eniten parannettavaa on suunnittelussa, mittaamisessa ja seurannassa. Yrityksistä vain 40 prosenttia asettaa mitattavat tavoitteet työkykyjohtamiselle. Kolmanneksella on kirjallinen suunnitelma, jota seurata.
Operatiivista toimintaa on paljon, mutta työkykyjohtaminen ei ole vielä osa yritysten strategiaa
Operatiivisen tason toimintaa sen sijaan on paljon. Esimerkiksi työkyvyn varhaisen tuen toimet, työkykyarvio, työterveysneuvottelu ja työn muokkaus ovat valtaosalle yrityksistä tuttuja keinoja. Niitä käytetään sitä useammin, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.
– Kyse ei siis ole siitä, ettei työkykyjohtamisen käytäntöjä olisi. Toiminta vain ei ole usein kovinkaan suunnitelmallista, tavoitteellista tai luonteva osa yrityksen liiketoimintastrategiaa, johtava asiantuntija Heidi Furu Ilmarisesta sanoo.
Työkykyjohtamisen resurssit ovat monissa yrityksissä puutteelliset
Yritykset kokevat puutetta niin työkykyjohtamisen osaamisesta, ajasta kuin työkaluistakin. Puolessa yrityksistä ei avainhenkilöillä ole riittävästi osaamista johtaa työkykyä. Yhtä usein siihen ei ole myöskään varattu työaikaa. Lisäksi 40 prosenttia vastaajayrityksistä kokee, ettei heillä ole tarpeita vastaavia digitaalisia työkaluja työkykyjohtamiseen.
– Kaikki nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat korjattavissa aika yksinkertaisilla toimenpiteillä, Furu huomauttaa.
Henkilöstö on alikäytetty voimavara
Vain puolet yrityksistä kysyy henkilöstön näkemystä suunnitellessaan ja kehittäessään työkykyjohtamista.
– Mukaanotto kuitenkin kannattaisi. Ei vain siksi, että työntekijät sitoutuisivat toimintaan, vaan koska heillä on todennäköisesti sellaista näkemystä työstä ja sen sujuvuudesta, jota johdolla ei voi olla, Furu kuvailee.
Nähdäänkö oma työkykyjohtaminen turhan myönteisessä valossa?
Ilmarisen tutkimus kuvaa, mikä on tilanne niissä yrityksissä, jotka ovat jo lähteneet työkykyjohtamisen tielle. Tuloksia ei siksi voi yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia yrityksiä. Lisäksi vastaajat ovat saattaneet nähdä oman toimintansa positiivisemmassa valossa kuin ulkopuolinen tarkastelija näkisi.
– Työkykyjohtamisella ei vielä ole pitkää traditiota, johon nojata. Suomessa yksikään taho ei ole auktorisoitu auditoimaan työkykyjohtamisen järjestelmiä, eikä koko maailmassa ole julkaistu kuin yksi työkykyjohtamisen standardi. Onkin mahdotonta tietää, kuinka hyvää toimintaa tarkoittaa se, kun vastaaja arvioi oman yrityksensä toiminnan hyväksi, Furu pohtii.
Tutkimuksen tulokset toimivat hyvänä vertailuaineistona ja suuntaviivojen antajana yrityksille, jotka haluavat kehittää työkykyjohtamistaan.
– Tutkimus toivottavasti tuo vähän epämääräiseksi koettuun ilmiöön rakennetta ja rotia, jolloin sitä on helpompi lähteä kehittämään, Furu summaa.
Työkykyjohtamisen tila 2023 -tutkimus tarjoaa laajan vertailuaineiston
- Työkykyjohtamisen tila 2023 on Ilmarisen toteuttama kyselytutkimus, joka tehtiin maaliskuussa 2023.
- Kyselyyn vastasi yli 300 yrityspäättäjää. Valtaosa vastaajista oli suurissa ja keskisuurissa yrityksissä työskenteleviä henkilöstöpäättäjiä ja toimitusjohtajia.
- Tutkimuksessa selvitettiin, millä tasolla suomalaiset yritykset johtavat työkykyä ja missä on vielä kehitettävää.
- Tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa työkykyjohtamisen kehittäjille ja kouluttajille. Samalla syntyi myös ainutlaatuinen benchmark-aineisto yrityksille, jotka haluavat verrata omaa työkykyjohtamistaan yrityksiin, joissa työkykyjohtamiseen jo panostetaan.
Lue lisää:
Lisätiedot:
- Heidi Furu, lääketieteen tohtori, työterveyshuollon erikoislääkäri; johtava asiantuntija, Ilmarinen, heidi.furu@ilmarinen.fi
- Annukka Lalu, viestintäpäällikkö, p. 050 563 4211, annukka.lalu@ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Moni jatkaa työssä yhä pidempään, mutta vaihtelua on toimialoittain paljon – työuraindeksi tarjoaa uutta tietoa työnteosta
Yhä useampi jatkaa työssä, vaikka voisi jäädä jo eläkkeelle. Lähes puolet Ilmarisessa vuosina 2021–2024 eläkkeen aloittaneista jäi eläkkeelle vasta alimman eläkeikänsä jälkeen. Ilmiö ei koske pelkästään asiantuntija-aloja. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työuraindeksistä.
Olemme tutkitusti hyvän mielen työpaikka – Mitä olemme tehneet?
Ilmariselle on myönnetty jo kolmantena vuotena peräkkäin Hyvän mielen työpaikka® -merkki. Se on tunnustus sitoutumisesta työntekijöidemme mielenterveyden vahvistamiseen: meillä on hyvä olla ja työskennellä, ja panostamme vahvasti työkykyyn ja mielenturvaan. Merkin myöntää hakemuksesta MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Mielenterveyssyistä yhä useammin kielteinen kuntoutuspäätös
Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen vuonna 2024 saman verran kuin vuotta aiemmin, yhteensä noin 2 700. Hakijoista 40 prosenttia sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Useimmiten myönteinen kuntoutusoikeuspäätös annettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella.