Ilmarisen tilinpäätös 2022: Vakuutusmaksutulo kasvoi voimakkaasti ja kustannustehokkuus parani ennätystasolle, sijoitustuotto -6,6 prosenttia vakavaraisuuden pysyessä vahvana
Vuosi 2022 oli Ilmariselle vahvan kasvun ja tehokkuuden parantamisen vuosi. Vakuutusmaksutulo kasvoi peräti 11 prosenttia, ja kustannustehokkuus parani ennätystasolle. Samaan aikaan toimintaympäristö sijoitusmarkkinoilla oli erittäin haastava. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Euroopan energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja keskuspankkien nopeasti kiristynyt rahapolitiikka synkistivät talousnäkymiä ja laskivat laajasti sijoitusmarkkinoiden tuottoja. Ilmarisen sijoitustuotto jäi negatiiviseksi, mutta vakavaraisuus pysyi vahvana, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.
Haastavassa markkinassa Ilmarisen sijoitukset tuottivat -6,6 (15,3) prosenttia. Vakavaraisuuspääoma pieneni 11,8 (16,5) miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste 125,8 (136,7) prosenttiin. Sijoitusten pitkän aikavälin tuotto vuodesta 1997 alkaen on 5,7 prosenttia, mikä vastaa 3,8 prosentin reaalituottoa.
Vakuutusmaksutulo nousi 6,6 (5,9) miljardiin euroon. Vahvan kasvun taustalla on Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden määrän ja palkkasummien kasvu sekä työeläkemaksuun tehty 0,45 prosenttiyksikön korotus. Maksutulon kasvuun vaikutti myös vahva kehitys asiakashankinnassa. Nettoasiakashankinta maksutulolla mitattuna oli 290 (329) miljoonaa euroa, ja asiakaspysyvyys oli erinomaisella tasolla 96,7 (97,3) prosenttia.
Kustannustehokkuus hyödyttää asiakkaita
Ilmarisen kustannustehokkuus parani ennätystasolle. Hoitokustannusosalla katettavat liikekulut alenivat 99,1 (126,5) miljoonaan euroon. Hoitokustannustulos parani 58,1 (41,9) miljoonaan euroon ja hoitokulusuhde 63,1 (75,1) prosenttiin hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin alennuksesta huolimatta.
– Ennätystasolle parantunut kustannustehokkuus näkyy työnantaja-asiakkaillemme pienempinä työeläkemaksuina. Erinomaisen hoitokustannustuloksen ja vakavaraisuuden perusteella Ilmarinen palauttaa asiakkailleen asiakashyvityksinä 175 miljoonaa euroa. Jatkossa hoitokustannusosa määräytyy yhtiökohtaisesti ja asiakkailta perittävä hoitokustannus on sitä pienempi, mitä tehokkaammin toimimme. Vastuullinen eläketurvan hoitaminen tarkoittaa meille sitä, että haluamme jatkuvasti parantaa toimintaamme ja tehokkuuttamme. Tästä hyötyvät asiakkaamme, mutta se on tärkeää myös koko eläkejärjestelmän kannalta, Pölönen sanoo.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio kasvoi
Ilmarinen maksoi eläkkeitä 6,6 (6,3) miljardia euroa, eli vastaavan verran kuin vakuutusmaksutuloa kertyi. Eläkkeensaajia oli vuoden lopussa 459 000. Eläkepäätöksiä annettiin vuoden aikana yhteensä noin 75 000 kappaletta, mikä oli lähes 10 000 edellisvuotta enemmän. Erityisen suuri kasvu nähtiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) hakemusmäärissä. OVE-päätöksiä annettiin 8 606 kappaletta, mikä on lähes kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
– Poikkeuksellisen suuri indeksikorotus lisäsi kiinnostusta eläkkeen hakemiseen viime vuoden loppupuolella. Eläke on merkittävä osa oman talouden hallintaa, ja omasta eläketurvasta kannattaa kiinnostua jo työuran aikana. Ilmarisen ja muiden eläkeyhtiöiden verkkopalveluissa näkee helposti tiedot tähän asti kertyneestä eläkkeestä ja voi tehdä ennusteita ja laskelmia siitä, miltä tuleva eläke näyttää, kun jatkaa työtä eläkeikään saakka tai sen yli, Pölönen muistuttaa.
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi 5 prosentilla edellisvuodesta, ja hakemusmäärissä palattiin koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyi 3 536 henkilöä. Yleisin diagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on jo useamman vuoden ajan ollut masennus.
Kasvaneista hakemusmääristä huolimatta Ilmarisen asiakkaat saivat eläkepäätökset aiempaa nopeammin: vanhuuseläkkeen keskimäärin 4 (8) päivässä ja työkyvyttömyyseläkkeen 34 (40) päivässä. Jo yli 80 prosenttia vanhuuseläkehakemuksista saapui sähköisesti, ja asiakkaiden tyytyväisyys verkkopalveluihin parani.
Historiallisen vaikea sijoitusympäristö
– Inflaation kiihtyminen, rahapolitiikan kiristyminen ja talouskasvuun liittyvät huolet painoivat sijoitusmarkkinoita, ja kehitys oli vuoden aikana laajasti negatiivista. Osakemarkkinoilla useimmat osakeindeksit laskivat 10–20 prosenttia, ja samaan aikaan korkojen ja luottoriskimarginaalien kohoamisen myötä korkosijoitusten tuotot jäivät historiallisen heikoiksi, Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.
Ilmarisen osakesijoitukset tuottivat -10,2 (28,0) prosenttia. Korkosijoitusten, eli joukkovelkakirjalainojen, korkorahastojen, muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja lainasaamisten yhteenlaskettu tuotto oli -5,2 (3,9) prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 1,3 (8,8) prosenttia. Muiden sijoitusten tuotto oli -1,1 (-2,0) prosenttia; tähän luokkaan kuuluu mm. hyödykesijoituksia, sijoituksia absoluuttisen tuoton rahastoihin sekä valuuttasijoituksia.
Negatiivisen sijoitustuloksen myötä Ilmarisen kokonaistulos käyvin arvoin vuodelta 2022 oli tappiolla -4 592,2 (4 179,4) miljoonaa euroa.
Ilmarinen tavoittelee hiilineutraaliutta eläkevarojen sijoittamisessa vuonna 2035. Päivitetty ilmastotiekartta kattaa nyt neljä omaisuuslajia: suorat listatut osakesijoitukset, kotimaiset kiinteistöt ja viimeisimpinä yritysten joukkovelkakirjalainat sekä ulkomaiset kiinteistöt.
– Ilmastonmuutoksen ohella kiihtyvä luontokato vaikuttaa talouteen ja siten myös sijoitustoimintaan. Julkaisimme luonnon monimuotoisuuden tiekartan, jossa on kuvattu sitä, kuinka vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja luontokatoon liittyvät riskit huomioidaan sijoitustoiminnassa, Mursula kertoo.
Työllisyyttä ja työkykyä vahvistettava
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat parantuneet vuonna 2019 laaditusta ennusteesta hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Väestön vanheneminen, alhainen syntyvyys ja työikäisen väestön pieneneminen haastavat kuitenkin eläkejärjestelmän rahoitusta tulevaisuudessa. Syntyvyys laski viime vuonna kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle: lapsia syntyi alle 45 000, ja hedelmällisyysluku oli 1,32, mikä on pienin lukema koko mittaushistorian aikana.
– Monilla aloilla ja yrityksissä kärsitään jo nyt työvoimapulasta, ja väestökehityksen suunta on huolestuttava niin eläkejärjestelmän kuin koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta. Tämä korostaa entisestään tarvetta vahvistaa työikäisen väestön työllisyyttä ja työkykyä sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi vakavaraisuussääntelyä uudistamalla on varmistettava, että eläkesijoituksille voidaan tavoitella parasta mahdollista tuottoa pitkällä aikavälillä, Jouko Pölönen sanoo.
Liitteet:
- Toimintakertomus ja tilinpäätös (pdf)
- Liitekuvat (pdf)
Lisätiedot:
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, p. 050 1282
Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, p. 050 380 3016
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 770 9400
Ajankohtaista
Ilmarisen sijoitustuotto nousi 7,4 prosenttiin, vakavaraisuus vahvistui ja kustannustehokkuus parani
Ilmarisen sijoitustuotto oli tammi–syyskuussa 7,4 prosenttia eli 4,4 miljardia euroa. Sijoitusvarat nousivat 62,9 miljardiin euroon ja vakavaraisuuspääoma 14 miljardiin euroon. Kustannustehokkuus parani edelleen ja näkyy asiakkaille edullisempina vakuutusmaksuina.
Ilmarisen sijoitustuotto 4,9 prosenttia, ja epävarmuus markkinoilla lisääntynyt
Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusten tuotto oli tammi–kesäkuussa 4,9 prosenttia ja vakavaraisuus vahvistui. Kustannustehokkuus parani edelleen vakuutusmaksutulon kasvaessa 2 prosenttia ja eläketurvan hoitokulujen laskiessa 6 prosenttia.
Ilmarisen sijoitustuotto 3,3 prosenttia – työllisyys heikkenee
Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusten tuotto oli tammi–syyskuussa 3,3 prosenttia. Operatiivisen toiminnan tehostaminen jatkui. – Nousimme viime vuonna hoitokulusuhteella mitattuna alan tehokkaimmaksi yhtiöksi. Tänä vuonna eläketurvan tuottamiseen tarvittavat hoitokulumme ovat edelleen pienentyneet ja laskemme hoitokustannusmaksuja asiakkaillemme 20 prosenttia, toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.