Tiedote 16.8.2022

Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2022: Vakuutusmaksutulo vahvassa kasvussa, sijoitustuotto jäi negatiiviseksi, vakavaraisuus edelleen hyvällä tasolla

Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli -6,2 (8,9) prosenttia eli 3,8 mrd. euroa negatiivinen osakekurssien laskun ja korkojen nousun seurauksena. Sijoitusten markkina-arvo laski 56,7 (60,8) miljardiin euroon. Sijoitusten pitkän aikavälin keskituotto oli 5,9 prosenttia. Tämä vastaa 4,1 prosentin reaalituottoa.

Sijoitustoiminnan negatiivisen tuoton myötä tammi–kesäkuun kokonaistulos laski -3,4 (2,6) miljardiin euroon. Vakuutusmaksutulo nousi 13 prosenttia 3,3 (2,9) miljardiin euroon palkkasummien vahvan kasvun ja TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä. Eläkkeitä maksettiin 3,3 (3,2) miljardia euroa. Nettoasiakashankinta oli 91 (116) miljoonaa euroa ja asiakaspysyvyys 97,1 (97,2) prosenttia.

Hoitokustannustulos oli 27 (28) miljoonaa euroa ja hoitokulusuhde 66 (66) prosenttia hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin laskusta huolimatta. Hoitokulut alenivat 3 miljoonaa euroa 52 (55) miljoonaan euroon. Vakavaraisuuspääoma oli 13,1 (16,5) miljardia euroa ja vakavaraisuusaste 129,3 (136,7) prosenttia. Näkymät: Ilmarisen maksutulon odotetaan kasvavan vuonna 2022 palkkasummien kasvun sekä TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä.

Hoitokustannustuottoja tulee pienentämään vakuutusmaksun hoitokustannusosaan tehty tariffin alentaminen. Hoitokustannustuloksen odotetaan kuitenkin kasvavan kustannustehokkuuden paranemisen myötä.

Toimitusjohtaja Jouko Pölönen:

”Alkuvuosi sijoitusmarkkinoilla oli haastava inflaation kiihtymisen, keskuspankkien kiristyneen rahapolitiikan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Ilmarisen tammi–kesäkuun sijoitustuotto oli -6,2 prosenttia eli 3,8 miljardia euroa negatiivinen. Vakavaraisuus pysyi vahvana haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, vakuutusmaksutulo kasvoi vahvasti ja kustannustehokkuus parani kulujen laskiessa.

Talouksien elpyminen koronakriisistä oli alkuvuonna ripeää. Maailmankauppa on kuitenkin kärsinyt tuotantoketjujen pullonkauloista ja Kiinan koronarajoituksista. Venäjän hyökkäyssodan taloudelliset vaikutukset näkyvät mm. kiristyvinä pakotteina sekä energian ja ruoan hintojen nousuna, mikä on heikentänyt luottamusta ja talouden näkymiä globaalisti ja erityisesti Euroopassa. Inflaatio on kiihtynyt ennätystasoille vuosikymmeniin, mikä on johtanut keskuspankkien rahapolitiikan nopeaan kiristymiseen ja korkotason nousuun. Talouden kasvuennusteita on useaan otteeseen alennettu, ja taantuman riski on kasvanut. Suomen työllisyys ja palkkasummat kehittyivät alkuvuonna suotuisasti talouden elpyessä koronasta. Kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on kuitenkin heikentynyt alkuvuonna, ja hintojen sekä korkojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa.

Sijoitusmarkkinoilla lähes kaikkien pääomaisuusluokkien tuotot jäivät miinukselle korkojen nousun ja osakemarkkinoiden laaja-alaisen laskun myötä. Ilmarisen sijoitussalkussa osakesijoitusten tuotto oli -9,6 prosenttia ja korkosijoitusten tuotto oli -5,2 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 2,3 prosenttia ja muiden sijoitusten tuotto -1,1. Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto oli 5,9 prosenttia, mikä vastaa 4,1 prosentin keskimääräistä reaalivuosituottoa vuodesta 1997. Vakavaraisuusaste säilyi vahvalla tasolla 129 prosentissa ja vakavaraisuuspääoma oli 13,1 miljardia euroa. Pitkäjänteisellä rahastoinnilla ja sijoittamisella kerätyt vakavaraisuuspuskurit suojaavat eläkevaroja markkinoiden heilahdellessa.

Vakuutusmaksutulo nousi 13 prosenttia 3,3 miljardiin euroon. Vahvan kasvun taustalla on Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden palkkasumman reipas kasvu sekä työeläkemaksuun tehty 0,45 prosenttiyksikön korotus. Määräaikaisella korotuksella kerätään takaisin koronakriisin aikana työnantajien vakuutusmaksuun tehty tilapäinen alennus. Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä työntekijämäärä kasvoi tammi–kesäkuussa 4,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti koronakriisistä kärsineillä ravintola- ja majoitusalalla sekä henkilöstövuokrauksessa työllisyyden elpyminen on ollut voimakasta.

Eläkkeitä maksettiin 3,3 miljardia euroa noin 454 000 eläkeläiselle. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen alkuvuonna 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Korona-aikana nähty positiivinen kehitys työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa näyttääkin valitettavasti kääntyneen. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy oli edelleen mielenterveyteen liittyvät ongelmat.

Tammi–kesäkuun hoitokustannustulos oli 27 miljoonaa euroa ja hoitokulusuhde 66 prosenttia. Maksutulon vahvan kasvun ja parantuneen kustannustehokkuuden ansiosta hoitokustannustulos ja hoitokulusuhde säilyivät edellisvuoden tasoilla hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin laskusta huolimatta. Operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut olivat 52 miljoonaa euroa, eli 3 miljoonaa euroa edellisvuotta alemmat.

Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa vain hieman yli 22 000 lasta, mikä on mittaushistorian pienin luku. Korona-aikana nähty positiivinen käänne syntyvyydessä näyttää alkuvuoden lukujen perusteella taittuneen. Kehityssuunta on huolestuttava eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyden kannalta, ja se korostaa entisestään tarvetta vahvistaa työikäisen väestön työllisyyttä ja työkykyä sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi vakavaraisuussääntelyä uudistamalla on varmistettava, että eläkesijoituksille voidaan tavoitella parasta mahdollista tuottoa pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen julkaiseman tuoreen eläkebarometrin mukaan suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi on työperäisen maahanmuuton lisääminen, jota kannattaa yli 60 prosenttia suomalaisista.”

Lue lisää:

• Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2022 (pdf)
• Osavuosiraportin kuvaliite (pdf)

Lisätietoja:

Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, p. 050 1282
Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, p. 050 380 3016
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 770 9400