Sijoitukset

Koronapandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia osakemarkkinoilla. Inflaatio, rahtikustannukset, ihmisten kulutuskäyttäytyminen, huono työvoiman saatavuus ja koronnostot haastavat globaalia taloutta, ja suurvaltojen väliset kiistat hiertävät maailmanpoliittista tilannetta. Yrityksiltä vaaditaan nyt kykyä luovia maailmanlaajuisesti hankalassa tilanteessa.

Taksonomia eli kestävyysluokittelu on vielä monilta osin keskeneräinen uudistus, joka voi onnistuessaan hyödyttää kaikkia osapuolia luomalla nykyistä yhdenmukaisempaa ymmärrystä kestävyydestä. Taksonomia on vielä alkuvaiheessa ja kapea-alainen, joten se ei vielä tällä hetkellä vaikuta Ilmarisen sijoituspäätöksiin. Seuraamme kuitenkin taksonomian kehitystä tarkasti.

Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?

Ilmastonmuutos on systeemisen tason riski, joka on uhka myös suomalaisten eläkkeille. Siksi otamme ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassamme, mutta emme voi torjua sitä yksin.

Sijoitusten maantieteellinen ja omaisuusluokkakohtainen hajauttaminen on välttämätöntä sekä riskienhallinnan että kestävien tuottojen näkökulmasta. Viime vuosina perinteinen hajauttaminen on kohdannut haasteita nollakorkoympäristössä. Suomen työeläkejärjestelmässä myös vakavaraisuussääntelyllä on suuri vaikutus tuottoisiin hajauttamismahdollisuuksiin.

Kuvittele sirkusesitystä, jossa lavalle astuu sirkuspelle kädessään lauta ja lieriö. Pelle asettaa rullan lattialle ja laudan sen päälle. Tämän jälkeen pelle astuu laudan päälle ja säilyttää tasapainonsa. Mielikuva sopii myös osakemarkkinoihin. Pelle heiluu, mutta pysyy laudan päällä. Heiluminen kuvaa osakemarkkinoiden volatiliteettia, ja laudalla pysyminen tuottojen karttumista ajan saatossa. Yleisö pidättää hengitystään, kun pelle huojuu hankalan näköisesti. Pellen asemaa mutkistaa toinen pelle, joka saapuu lavalle tönimään työtoveriaan. Töniminen on markkinoiden ulkopuolinen sokki, kuten koronavirus tai laajamittainen luonnonkatastrofi.

Sijoittajia kiinnostavat sekä toimintaympäristön riskit sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysten toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Yritystoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää tietoa on saatavilla, mutta jatkossa tarvitaan yhä kokonaisvaltaisempaa tietoa sijoituspäätösten tueksi. EU:n valmisteilla oleva yritystoiminnan ja hankintaketjujen vastuullisuutta koskeva regulaatio edellyttää yrityksiä kiinnittämään yhä tarkemmin huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin mahdollistaen kattavamman tiedon myös sijoittajille.

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.