Johtaminen

Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa palaverien ilmapiiriin sanattomasti jo ihan muutamassa sekunnissa? Voit siis vaikuttaa tilanteiden ja keskustelujen kehittymiseen sanomatta sanaakaan ja vahvistaa sanojasi kehonkielellä. Jokainen voi myös oppia lukemaan sanatonta viestintää, ja näin vuorovaikutustilanteissa on käytössä enemmän informaatiota. Toivon, että tämän blogin innoittamana sinusta tulee työpaikkasi ilmapiiriin myönteisesti vaikuttava taikuri!

Osakeyhtiö oli aikoinaan nerokas keksintö, joka mahdollisti pääoman keräämiseen laajalta pohjalta. Mutta jos osakeyhtiössä on paljon osakkaita, omistajien etujen valvonta mutkistuu. Omistajien valta näkyy selvimmin yhtiökokouksissa, joita järjestetään vuosittain. Yhtiökokous valitsee hallituksen, joka valvoo yrityksen toimintaa ja toimivaa johtoa sekä osallistuu yhtiön strategisten valintojen täsmentämiseen. Hallitus onkin parhaimmillaan hyvä tiimi, joka kannustaa yhtiön toimivaa johtoa vastuulliseen menestymiseen.

Työkyvyllä on monia eri määritelmiä, joista tässä tulee yksi. Työkyky on jotain, joka vaatii keskeytyksettömiä yöunia, sitä ettei ole jatkuva huoli tai jopa kauhu ja sitä että perspektiivi on kauempana kuin maksimissaan yhden tai kahden päivän päässä. Työkyvylle on hyväksi, että omasta tilanteestaan voisi avautua jollekin ja olisi ihmisiä, jotka olisivat kokeneet saman tai eläisivät samaan aikaan samanlaista tilannetta.

Sijoittajat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä johdon palkitsemisessa. Sijoittajat myös ilmaisevat yhtiökokouksissa kantansa palkitsemisraportteihin.  

Onko yrityksenne työkykyriskit tunnistettu ja henkilöstö niin tyytyväisiä työhönsä, että se on yrityksellenne kilpailuetu? Ei vai? Sitten kannattaa kartoittaa yrityksenne lähtötilanne, määrittää strategiaa tukevat tavoitteet sekä mittarit ja luoda aito työkykyjohtamisen business case.

Kenenkään ei kannata jotain uudistettuaan jäädä laakereillaan lepäämään – ei myöskään yrityksen. Parannettavaa riittää aina. Mitä sinä voisit sujuvoittaa omassa työssäsi?

Työ sinänsä ei ollut työtä kummempaa ja hetkittäin työkavereiden kanssa oli jopa mukavaa. Silti pääsääntöisesti oma työ tuntui samalta kuin täillä tervassa, ja aamuisin ei olisi millään jaksanut aloittaa uutta työpäivää. Motivaatio työhön oli lähes kokonaan kadonnut. Niitä hetkiä, jotka tekivät työssä käynnistä mukavaa, oli viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella harvassa.

Kenellekään ei liene epäselvää se, että toiminnan tuloksellisuuden taustalla on hyvinvoiva henkilöstö. Vanha sanonta ”ensin yskäisee henkilöstö, sitten asiakaskokemus ja lopulta tulos” pitää edelleen paikkansa!

Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.