Asiakkaan tunteminen
Meille on tärkeää tuntea asiakkaamme. Kysymme erilaisia tietoja ennen asiakassuhteen solmimista ja asiakkuuden aikana. Näin voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin sekä täyttää meille laissa asetetut vaatimukset asiakkaan tuntemisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi.
Yrityksen tosiasialliset edunsaajat
Meillä on velvollisuus tuntea yritysasiakkaidemme tosiasialliset edunsaajat. Edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulaissa (444/2017) henkilöä, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä.
Edunsaajana pidetään henkilöä, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
- Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.
- Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvaa osaketta ei oteta huomioon äänimäärää laskettaessa.
- Hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä. Muu peruste voi olla esimerkiksi osakassopimus.
Edunsaajia voi olla yrityksessä yksi tai useampi henkilö tai ei yhtäkään.
Usein yrityksillä on vain yhdenlajisia osakkeita. Silloin osuus osakkeista ja äänimäärästä on useimmiten sama. Jos yrityksellä kuitenkin on erilajisia osakkeita, edunsaajia ovat henkilöt, joilla on äänimäärästä yli 25 prosenttia. Omistusosuus lasketaan niistä osakkeista ja äänimäärästä, jotka eivät ole yhtiön omassa hallussa.
Edunsaaja on aina ihminen. Kuolinpesää, yritystä, yhdistystä tai julkisyhteisöä ei voi ilmoittaa edunsaajaksi. Julkisyhteisön (esimerkiksi valtion tai kunnan) omistamassa yhtiössä ei yleensä ole tosiasiallisia edunsaajia, jolloin edunsaajina pidetään hallitusta, toimitusjohtajaa tai muita vastaavassa asemassa olevia henkilöitä.
Edunsaajista on aina ilmoitettava
Yrityksen täytyy tehdä edunsaajailmoitus, vaikka yrityksellä ei ole yllä mainitut vaatimukset täyttäviä edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Tällöin rahanpesulain mukaisesti tosiasiallisina edunsaajina pidetään yrityksen hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.
Miksi tosiasiallisista edunsaajista pyydetään tietoja?
Meidän on muiden vakuutusalan toimijoiden tapaan rahanpesulain (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 444/2017) velvoitteiden täyttämiseksi tunnistettava ja tunnettava asiakkaamme ja kerättävä heistä tuntemistietoja. Tiedot yritysasiakkaan tosiasiallisista edunsaajista kuuluvat asiakkaista kerättäviin tuntemistietoihin.
Lisätietoa aiheesta
-
Useimpien yritysten täytyy tehdä kaupparekisteri-ilmoitus tosiasiallisista edunsaajistaan ja pitää tiedot ajan tasalla kaupparekisterissä. Ilmarisella on oikeus saada rahanpesulain mukaiseen käyttötarkoitukseen edunsaajaotteella tiedot yrityksen rekisteröidyistä edunsaajista ilman, että kyseiselle yritykselle ilmoitetaan asiasta etukäteen.
Voimme hyödyntää kaupparekisterin edunsaajaotetta selvittäessämme tosiasiallisten edunsaajien tietoja, mutta emme lain ja viranomaisohjeiden mukaan saa luottaa yksinomaan rekisteröityjä edunsaajia koskeviin tietoihin asiakkaan tuntemisvelvollisuutta täyttäessämme.
Meillä on lisäksi velvollisuus ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterille, mikäli havaitsemme puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia kaupparekisteriin merkityissä edunsaajatiedoissa. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että tosiasiallisista edunsaajista rekisteröidyt tiedot ovat oikeita ja ajan tasalla.
-
Rahanpesulla pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä. Tarkoitus on saada raha tai omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta. Rahanpesu on tietoista rikollista toimintaa. Keskeistä siinä on rikoksella saadun omaisuuden peitteleminen.
Poliisissa rahanpesun torjuntaan ja selvittämiseen liittyviä tehtäviä hoitaa Keskusrikospoliisissa toimiva Rahanpesun selvittelykeskus. Meillä on velvollisuus tehdä havaitsemistamme epäilyttävistä liiketoimista ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
-
Tosiasiallinen edunsaaja voi käyttää määräysvaltaa joko suoraan tai välillisesti yhden tai useamman yrityksen kautta. Osoituksena suorasta omistuksesta pidetään sitä, että henkilöllä on suurempi omistusosuus kuin 25 % omistusosuus tarkasteltavasta oikeushenkilöstä.
Osoituksena välillisestä omistuksesta pidetään sitä, että:
oikeushenkilöllä, jossa yksi tai useampi luonnollinen henkilö käyttää itsenäistä päätösvaltaa, on suurempi kuin 25 % omistusosuus tai suurempi kuin 25 % osuus äänioikeuksista tarkasteltavasta oikeushenkilöstä.Esimerkki: oikeushenkilöllä, jonka tosiasiallisia edunsaajia ollaan tunnistamassa (Yhtiö), on omistajana toinen oikeushenkilö (esimerkiksi Emoyhtiö B), jonka omistajana puolestaan on luonnollinen henkilö (eli ihminen), joka käyttää Emoyhtiö B:ssä itsenäistä päätösvaltaa. Emoyhtiö B:ssä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä luonnollinen henkilö on se henkilö, jota ollaan tunnistamassa (mahdollisten muiden henkilöiden lisäksi).