Strateginen työkykyjohtaminen

Työnantaja, tehosta työkykytoimintaa ja paranna työkyvyttömyyden ehkäisyä strategisella työkykyjohtamisella. Operatiivista työkykyjohtamista leimaavat sinänsä toimivat, mutta irralliset työkyvyn tuen periaatteet, mallit ja toimintatavat. Strateginen työkykyjohtamisen järjestelmä kokoaa nämä kaikki yhteen saman tavoitteen alle liiketoimintaa tukevaan kokonaisuuteen. Näin vaikuttavuus ja toiminnasta saatava hyöty paranevat.

Järjestelmällisyydestä vaikuttavuutta työkykyjohtamiseen

Työkykyjohtamisella tarkoitetaan henkilöstön työkykyyn liittyvien tekijöiden huomioimista kaikessa johtamisessa. Ei siis ole erillistä työkykyyn liittyvää johtamista, jolle aikaa mahdollisesti löytyy muun johtamisen lomassa (liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen). Sen sijaan on olemassa yksi johtamisen kokonaisuus, jossa myös henkilöstö huomioidaan (työkyvyn huomioiva liiketoimintajohtaminen).

Yksittäisistä hankkeista strategiseen tekemiseen

Suomessa on saatu erinomaisia tuloksia aikaan työturvallisuuden edistämisessä. Tähän on tarvittu turvallisuutta edistäviä ohjeita ja työkaluja, mutta varsinainen edistysaskel oli nähdä työturvallisuus osana yleistä johtamisjärjestelmää. Jokaisen työntekijän ja esihenkilön tulee sitoutua kaikessa toiminnassaan huomioimaan turvalliset työskentelytavat ja edistämään turvallisuuskulttuuria. Jos työntekijä tai esihenkilö ei sitoudu turvallisuusjohtamiseen, ei siitä selviä ilman seuraamuksia.

Samaan kestävästi hyvään tulokseen voidaan päästä työkyvyttömyyden ehkäisyssä ottamalla tiikerinloikka operatiivisesta, erillisiin malleihin ja hankkeisiin keskittyvästä toiminnasta strategiseen työkykyjohtamiseen.

  1. Tiikerinloikka strategiseen työkykyjohtamiseen

    Suomalainen työkykyjohtaminen on kehittynyt ajoittain nopeasti, ajoittain pienin askelin. Olisiko nyt aika ottaa tiikerinloikka strategisen työkykyjohtamisen suuntaan?

    Lue blogi ja katso video

Suomalaisilla työpaikoilla on vahvat perinteet työkykyä ylläpitävässä toiminnassa ja yhteistyössä työterveyden kanssa. Tämä antaa erinomaisen pohjan tiikerinloikalle strategiseen työkykyjohtamiseen. Kun operatiiviset toimenpiteet liitetään osaksi liiketoimintaa tukevaa kokonaisuutta, edistetään arjen toimenpitein henkilöstön työkykyä ja pienennetään työkyvyttömyysriskejä.

Kari-Pekka Martimo, johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus

Työkykyjohtamisen oma järjestelmä

Johtamiselle tukea antavat erilaiset toimintajärjestelmästandardit, jotka ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa työturvallisuuden ja työterveyden alalla. Mikä paremmin osoittaa yrityksen sitoutumista työturvallisuuteen ja työterveyteen kuin sertifioitu järjestelmä! Nämä työturvallisuus- ja työterveysstandardit tukevat myös työkykyjohtamista. Ne eivät kuitenkaan korvaa työkykyjohtamiseen laadittua omaa standardia, joka on julkaistu Kanadassa huhtikuussa 2020. Se perustuu tutkimuksiin ja hyviin käytäntöihin ja on tarkoitettu kaiken kokoisille yrityksille kaikilla toimialoilla.

Toiminnan yhdenmukaistaminen tukee työkykyjohtamista

Tämä työkykyjohtamisen järjestelmä sisältää tutkimuksiin ja hyviin käytäntöihin pohjautuvia vaatimuksia ja ohjeita, miten työkykyyn liittyviin tarpeisiin vastataan niin, että työkyvyttömyyden uhka saadaan minimoitua. Siihen tarvitaan suunnitelmallinen lähestymistapa, jossa toimintaperiaatteet, menettelytavat ja käytännöt on selkeästi määritelty ja dokumentoitu selvyyden ja toiminnan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi niitä tulee arvioida säännöllisesti jatkuvan parantamisen periaatetta hyödyntäen.

Johtamisjärjestelmällä operatiivisesta strategiseen työkykyjohtamiseen

Johtamisjärjestelmän rakenteen lisäksi standardi antaa periaatteita, kriteereitä ja ohjeita johtamisjärjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen, soveltamiseen ja arviointiin sekä vaatimukset keskeisissä tehtävissä toimivien henkilöiden osaamiselle.

Johtamisjärjestelmän periaatteet

  • päätökset perustuvat tutkittuun tietoon
  • johtamisen tukena käytetään tietoa
  • lähestymistapa on strateginen
  • päätöksissä huomioidaan monimuotoisuus ja esteettömyys
  • työntekijän näkökulmaa korostetaan ja tuetaan
  • työtä mukautetaan ja edistetään oikea-aikaista ja turvallista työhön paluuta
  • vastuuta jaetaan johdon, työntekijöiden ja heidän edustajiensa kesken
  • lakia noudatetaan





Johtamisjärjestelmän kriteerit

  • pääosassa on työntekijän tarpeet
  • keskiössä on jäljellä oleva työkyky, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan
  • lääketieteellisesti hyvä hoito
  • työkyvyttömyyttä ei nähdä vain lääketieteellisenä kysymyksenä, vaan siihen vaikuttaa työkulttuuri ja -ympäristö ja työpaikan ihmissuhteet
  • sairauspoissaolon jälkeen painotetaan turvallista ja oikea-aikaista työhön paluuta

Vaikuttavan strategisen työkykyjohtamisen menestyspolku

  1. 1. Suunnittele huolellisesti

    Huolellinen suunnittelu on edellytys sille, että onnistut luomaan yrityksesi tarpeisiin sopivan työkykyjohtamisen järjestelmän ja ottamaan sen myös käyttöön.

    Lue lisää suunnittelusta

  2. 2. Toteuta

    Parhaiten viet strategisen työkykyjohtamisen järjestelmän käytäntöön, kun etenet järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti.

    Lue lisää toteutuksesta

  3. 3. Seuraa, arvioi ja kehitä

    Yrityksesi työkykyjohtaminen ei tule kerralla valmiiksi vaan se edellyttää jatkuvaa kehittämistä.

    Lue lisää seurannasta, arvioimisesta ja kehittämisestä

Hyvin toimiva työkykyjohtamisen järjestelmä

Järjestelmä vaikuttaa mahdollisiin työssä jatkamisen esteisiin monella eri tasolla:

  • sosiaaliturvan sudenkuopat
  • terveydenhuollon toimimattomuus
  • paikallinen sairauspoissaolokulttuuri
  • ihmissuhteet ja lähiverkostot
  • työpaikan rajoitteet
  • ihmisten asenteet ja mielipiteet

Järjestelmä sisältä toimenpiteitä koko työuran ajalle:

  • rekrytointi, palkkaaminen ja työllistäminen
  • työnteko (ml. osaaminen kehittäminen)
  • sairauspoissaolojen hallinta
  • työhön paluun tuki
  • elämänlaatu
  • työsuhteen päättyminen

Strategisen työkykyjohtamisen termien määritelmiä

  1. Työkyvyttömyys on ruumiillinen, henkinen, älyllinen, tai oppimiseen, vuorovaikutukseen tai aistitoimintoihin liittyvä heikentyminen tai toiminnallinen rajoite. Se voi olla pysyvä, ohimenevä tai toistuva. Yhdessä sosiaalisten, asenteisiin tai ympäristöön liittyvien esteiden kanssa se heikentää täyttä ja tasa-arvoista osallistumista työntekoon.

  2. Työkykyjohtaminen on toiminto, joka liittyy yrityksen työntekijöitten työkyvyn hallintaan. Se sisältää osatyökykyisten työntekijöitten rekrytoinnin, palkkaamisen ja työssä jatkamisen.

  3. Työkykyjohtamisen järjestelmä on toimintaperiaatteiden, prosessien, toimintaohjelmien, menettelytapoja ja käytäntöjen luoma viitekehys, jolla yritys saavuttaa työkykyjohtamisen tavoitteensa ja joka ulottuu rekrytoinnista työuran päättymiseen.

    Työkykyjohtamisen järjestelmän keskeisinä toimijoina on ylin ja alin keskijohto, esihenkilöt, työkyvyn/työhyvinvoinnin asiantuntijat, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuollon toimijat, työntekijät ja heidän edustajansa.

    Työkykyjohtamisen järjestelmän toimintaperiaatteiden tulee olla sopivia yrityksen muuhun toimintaan nähden. Niiden tulee integroitua yrityksen muuhun johtamisjärjestelmään, kuten laatujärjestelmään tai työturvallisuuden järjestelmään, sekä seurata standardin vaatimusten mukaisuutta jatkuvan parantamisen hengessä.

TyökykyAreena sinua varten

TyökykyAreena on palvelukokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja käytännöllisiä työkaluja työkykyriskien hallintaan ja työkykyjohtamiseen niin työnantajille, esihenkilöille, työntekijöille kuin yrittäjille. 

Käy tutustumassa TyökykyAreenan monipuolisiin sisältöihin täältä​

Tule Ilmarisen asiakkaaksi ja saat käyttöösi kattavat työkykypalvelut