Selkävaivat, työkyky ja työn muokkaus
Moni ihminen kärsii alaselkäkivusta, mutta useimmilla se vaikuttaa työkykyyn lyhytaikaisesti. Oireiden pitkittyessä työn muokkaus tai ammatillinen kuntoutus voi pidentää työuraa.
Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee alaselkäkipuja elämänsä aikana. Useimmilla on ollut useita kipujaksoja. Äkillisesti alkanut paikallinen niin sanottu noidannuolikipu paranee erittäin hyvin. Noidannuolityyppisen selkäkivun selvittelyssä ei ole aihetta tehdä kuvantamistutkimuksia, ellei kipu pitkity vähintään kuukauden mittaiseksi.
Noin yhdellä kymmenestä selkäkipua kokevalla kipu säteilee alaraajaan. Voimakkaan oireilun tavallisin syy on välilevytyrä, joka voi aiheuttaa myös tuntohäiriöitä jalkaterän alueelle ja nilkan lihasten heikkoutta. Tällaiset oireet paranevat yleensä varsin hyvin. Osa toipuu kuukaudessa kohtalaiseen kuntoon, ja kolmen kuukauden kuluttua jo valtaosa potilaista voi melko hyvin. Oireet saattavat tosin toistua. Vähemmän kuin yksi kymmenestä päätyy leikkaukseen välilevytyrän vuoksi.
Mistä selkävaivat johtuvat?
Erityisesti alaraajaan säteilevän selkäkivun syynä voi olla fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy kokovartalotärinää, raskaita nostoja sekä työskentelyä selän ääriasennoissa. Vähäinen liikunta, lihavuus ja tupakointi saattavat lisätä selkävaivojen esiintymistä. Myös stressi ja tyytymättömyys työhön ovat yhteydessä selkävaivoihin.
Lääkärin tehtävänä on tunnistaa mahdolliset mutta harvinaiset, vakavat sairaudet tai hermojuuren puristustilat. Vakavia selkäsairauksia ovat muun muassa selkärangan kasvaimet, tulehdukset ja nikamamurtumat. Kasvaimille ja tulehduksille on tyypillistä jatkuva ja asteittain lisääntyvä selkäsärky, joka vaivaa levossakin. Yleiskunto on usein heikentynyt ja painokin mahdollisesti pudonnut. Hyvänlaatuisissa äkäisissäkin selkäoireissa potilaan yleiskunto sen sijaan on hyvä.
Kivun syyn ja hoitomahdollisuuksien ymmärtäminen usein auttaa hallitsemaan selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. Tässä auttaa keskustelu lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Selkäkivun hoidoksi ei suositella vuodelepoa, vaikka voimakkaan kivun vuoksi voi joutua olemaan jonkin aikaa levossa. Heti kun kivut hellittävät niin paljon, että liikkuminen onnistuu, on paras nousta ylös ja pyrkiä elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä ja uintia, voi harrastaa heti alusta alkaen. Fysioterapeutilta voi saada jo alkuvaiheessa neuvoja selän kannalta sopivaan liikkumiseen arjessa ja lääkkeettömään kivun hoitoon. Lääkityksellä voi tarvittaessa lievittää kipuja.
Jos selkäkipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja se on heikentänyt merkittävästi toimintakykyä, on viimeistään aloitettava fysioterapeutin ohjauksessa vartalo- ja jalkalihasten voimaa sekä yleistä fyysistä kuntoa asteittain lisäävät harjoitteet. Pitkäkestoisessa, yli 3 kuukautta kestäneessä selkäkivussa tarvitaan usein moniammatillista hoitoryhmää, jossa on lääkärin ohella yleensä fysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä.
Lyhytkestoisissa selkävaivoissa voi työpaikalla tehdä määräaikaisia työn muokkauksia, jotka tukevat työssä selviytymistä. Nostojen sekä kumarien ja kiertyneiden työasentojen kuormitusta voi työpaikalla vähentää erilaisilla apuvälineillä sekä työtasoilla, joiden korkeutta voi säätää. Kokovartalotärinään voi vaikuttaa vähentämällä tai poistamalla työstä väliaikaisesti tärinää aiheuttavien laitteiden, kuten trukin, käyttöä.
Jos selkäkipu säteilee alaraajaan, voi myös istuminen olla vaikeaa. Työtä kannattaa muokata siten, että vähentää istumista kipuvaiheen aikana, luo mahdollisuuden taukoihin ja liikkumiseen työpäivän aikana. Työasentoa voi vaihdella, kun käyttää säädettävää työtuolia ja työskentelee välillä seisten.
Jos kipu pitkittyy, kannattaa ottaa kaikki työn muokkauskeinot käyttöön, mukaan lukien osasairauspäiväraha. Työajan joustot ja osa-aikatyö voivat olla ratkaisuna esimerkiksi kivun aiheuttamien unihäiriöjaksojen ajan. Osa-aikatyöllä voi vähentää selän kuormittumista työssä. Työn muokkaukseen saa tukea esihenkilöltä, työterveydestä ja erityisesti työfysioterapeutilta.