Niskavaivat, työkyky ja työn muokkaus
Niskakipu on tavallinen vaiva, joka paranee yleensä hyvin. Niskakipuinen työntekijä voi useimmiten jatkaa omassa työssään tai muokatussa työssä ilman pidempää sairauslomaa.
Niskakivut ovat yleisiä. Tutkimusten mukaan niskakivuista oli viimeksi kuluneen kuukauden aikana kärsinyt noin 27 % yli 30-vuotiaista miehistä ja 41 % samanikäisistä naisista.
Niskakipu paranee yleensä hyvin, mutta saattaa olla myös toistuvaa. Niskakipu luokitellaan sen mukaan, kuinka kauan oireet kestävät: äkillinen niskakipu on kestänyt alle 3 kuukautta ja pitkäaikainen niskakipu vähintään 3 kuukautta. Niskakipu määritellään myös sen mukaan, onko kipu vain niska-hartia-lapa-alueen kipu vai säteileekö se yläraajaan tai harvemmin alaraajaan.
Mistä niskavaivat johtuvat?
Niskakivun taustalla on useita erilaisia riskitekijöitä. Niitä ovat fyysiset kuormitustekijät (toistotyö, tarkkuutta vaativa työ, käsien voiman käyttö, niskan taipunut tai kiertynyt asento, pitkä paikallaan istuminen, käsien kohoasento), ikä, naissukupuoli ja ylipaino. Myös työhön liittyvät niin sanotut psykososiaaliset tekijät, esimerkiksi työn suuri määrä, heikot vaikuttamismahdollisuudet ja huono työtyytyväisyys, saattavat suurentaa niskakivun riskiä.
Niskakivun syy voi olla myös niskan retkahdus esimerkiksi peräänajokolarissa. Yleensä retkahdusvammasta toipuu hyvin, mutta pienellä osalla potilaista vammaan liittyvä oireilu pitkittyy.
Selvittäessään niskakivun syytä lääkäri tutkii kipualueen ja selvittää kipua pahentavat liikkeet, kaularangan liikkuvuuden sekä mahdolliset yläraajojen tuntohäiriöt ja lihasheikkoudet. Lääkäri selvittää myös, voisiko niskakivun taustalla olla jokin vakava sairaus tai yleissairaus. Lääkäriin tulee hakeutua, jos esiintyy etenevää lihasheikkoutta tai niskakipuun liittyy kuumetta, laihtumista tai yleiskunnon heikkenemistä.
Niskakivun kohdatessa kannattaa pysyä aktiivisena, jatkaa päivittäisiä toimia ja liikkua kohtalaisesta kivusta huolimatta. Kestovoimaharjoitukset ja lihasvenytykset ovat osa hoitoa. Omahoitoa tukee lääkärin tai fysioterapeutin selitys kivun syystä, sen hoitomahdollisuuksista ja ennusteesta. Kipua voi lievittää lääkkeillä ja fysioterapialla. Joskus ylä- tai alaraajaan säteilevän niskakivun hoitona on leikkaus.
Muokattu työ vähentää sairausloman tarvetta. Työtä kannattaa muokata laaja-alaisesti ergonomiaa parantamalla. Tähän kuuluvat esimerkiksi työasennot, työn organisointi, hallinnantunne, työvälineet, työskentelytavat, tauot. Työfysioterapeutin työpaikkaselvitys auttaa tunnistamaan erityiset niska-hartiaseutua kuormittavat työasennot ja -liikkeet ja antaa toimenpide-ehdotukset niiden hallitsemiseksi työssä. Myös näkemiseen liittyvät haasteet voivat aiheuttaa niskakipuja.
Työnäköoptikko ja työfysioterapeutti voivat ratkaista näkemisestä aiheutuvia niskaongelmia työssä. Erikoistapauksissa voi pyytää silmälääkärin toimenpide-ehdotuksia. Toistuva tai pitkittynyt niskakipu voi vaikuttaa uneen, ja tämä on syytä ottaa huomioon, kun suunnitellaan työn muokkausta.