Tiedote 22.1.2025

Mielenterveyssyistä yhä useammin kielteinen kuntoutuspäätös

Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen vuonna 2024 saman verran kuin vuotta aiemmin, yhteensä noin 2 700. Hakijoista 40 prosenttia sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Useimmiten myönteinen kuntoutusoikeuspäätös annettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella.

Ammatillinen kuntoutus on vaihtoehto silloin, kun muut työhön paluun keinot eivät riitä tai ole mahdollisia – ja kun työkyky on heikentynyt niin paljon, että on vaarana menettää se kokonaan.

Vuonna 2024 Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä noin 82 prosenttia palasi takaisin joko työhön tai työnhakijaksi. Parhaiten kuntoutus onnistui silloin, kun taustalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus ja kun henkilö oli työsuhteessa kuntoutusta hakiessaan. Keskimääräinen kuntoutusetuuden suurus oli noin 2 500 euroa kuukaudessa. Kuntoutujien keski-ikä oli viime vuonna 47 vuotta.

Ammatillinen kuntoutus auttaa työhön paluussa, mutta ei korvaa puuttuvaa hoitoa

Mielenterveyssyistä ammatilliseen kuntoutukseen hakeneista yhä useampi saa kielteisen päätöksen. Hylkäysprosentti on yli kaksinkertaistunut vuosina 2018–2024. Muissa sairausryhmissä ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Mielenterveyden häiriöiden diagnoosilla kuntoutusta hakeneista kolme neljästä sai kielteisen päätöksen.   

– Ammatillista kuntoutusta haetaan usein melko lievillä mielenterveyden häiriöillä, joihin ei liity todennäköistä lähivuosien työkyvyttömyyden uhkaa. Kielteisen päätöksen perusteena on usein myös hoidon puuttuminen tai sen keskeneräisyys, jolloin ammatillinen kuntoutus ei ole oikea-aikaista. Kolmantena syynä hakemuksen hylkäämiselle on pitkäaikainen ja toimintakykyä vaikeasti rajoittava sairaus, jossa ammatillisella kuntoutuksella ei voida vaikuttaa työkyvyttömyyden uhkaan.  Ammatillinen kuntoutus ei voi paikata puutteellista tai keskeneräistä hoitoa, kertoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.

– Tärkeintä olisi tunnistaa mielenterveyden häiriöt varhain sekä hoitaa ja tukea ihmisiä aktiivisesti terveydenhuollossa. Keskeinen ongelma on myös psykiatrisen hoidon huutava resurssipula, Halonen jatkaa. 

Ammatillinen kuntoutus on tuloksellisinta, kun se toteutuu riittävän ajoissa ja tiiviissä yhteydessä työhön. Myös mielenterveyden häiriöiden yhteydessä ammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa, kun huomioidaan oikea-aikaisuus ja hakijan terveydentila. Tärkeää on myös tiivis yhteistyö potilaan sekä hoitoa ja kuntoutusta tarjoavien tahojen kanssa.  

Ennakoivasti kiinni työkykyriskeihin 

Työkyvyttömyys aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset. Työkykyriskien ennakoinnilla ja hallinnalla voidaan tukea työssä jatkamista ja pidentää työuria, mikä hyödyttää niin työntekijöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaa.   

 – Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn haasteisiin puututaan, sitä todennäköisemmin mahdollinen työkykyongelma saadaan taklattua ja ihminen voi jatkaa työkykyisenä eläkeikään asti, Halonen painottaa.   

Mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa.

 – Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä panostaa inhimillisiin työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka tukevat ihmisten mielenterveyttä, Halonen jatkaa. 

Lisätiedot:  

• Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, Ilmarinen, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi  

Lue myös:

• Mielenterveyssyistä päädyttiin työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 44-vuotiaana