Uutta tietoa työkyvyttömyydestä: Asiantuntija-aloilla ei ole muita aloja enempää mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelevat merkittävästi toimialojen välillä. Asiantuntijatehtävissä toimivilla ei kuitenkaan ole sen enempää mielenterveyteen liittyviä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla aloilla työskentelevillä. Tiedot selviävät Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi antaa uutta tietoa pitkittyneestä työkyvyttömyydestä. Se ennustaa työkyvyttömyysetuuksien yleisyyttä ja kertoo pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Tilastot keskittyvät yksityiseen sektoriin ja kuvaavat tilannetta toimialoittain.
Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys ei keskity asiantuntija-aloille
Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on usein yhdistetty ensisijaisesti tietointensiiviseen työhön ja sen kognitiiviseen kuormittavuuteen. Kun pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä suhteutetaan työntekijämäärään, selviää, että mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä esiintyy yhtä lailla fyysisesti kuormittavilla aloilla kuin toimihenkilövaltaisilla aloilla.
– Alojen välisten erojen tutkimiseksi suhteutimme eri diagnooseilla myönnettyjen pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kunkin alan työntekijämäärään. Näyttää siltä, että mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa suunnilleen saman verran toimialasta riippumatta. Mielenterveysperusteisten etuuksien suuri osuus asiantuntija-aloilla johtuu siis muiden sairauksien vähäisyydestä, ei mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä, johtava asiantuntija Anssi Smedlund Ilmarisesta kertoo.
Mielenterveysperusteista pysyvää työkyvyttömyyttä on lähes yhtä paljon teollisuudessa kuin tietotekniikka ja viestintä-, asiantuntijapalvelut- sekä rahoitus- ja vakuutusaloilla. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla erot ovat suuremmat, jopa yli kahdensankertaiset.
– Vaikeat mielenterveyden häiriöt, kuten vakava-asteinen masennus ja psykoottiset häiriöt, alentavat pitkäaikaisesti henkilön toimintakykyä. Riski sairastua näin vakavasti ei rajoitu vain toimihenkilöihin, vaan toimialasta riippumatta osalla ihmisistä riski on selvästi suurentunut, Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo sanoo.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä asiantuntija-aloilla. Tietotekniikka- ja viestintäalalla jopa 47 prosenttia pysyvistä eläkkeistä myönnetään mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Esimerkiksi rakentamisen alalla osuus on vain 13 prosenttia.
– Diagnoosien osuuksien perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että asiantuntija-aloilla esiintyy mielenterveyden häiriöitä yleisemmin kuin muilla aloilla, Smedlund sanoo.
Työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteelliset syyt ovat muuttuneet
Ajan myötä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienentynyt Suomessa. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteelliset syyt ovat muuttuneet.
– Kaksikymmentä vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmät syyt liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toisena tulivat mielenterveyden häiriöt ja kolmantena verenkiertoelinten sairaudet. Nykyisin mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yhtä yleisiä, kun taas verenkiertoelinten sairaudet ovat harvinaisempia, Martimo sanoo.
Kun tarkastellaan pelkästään pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat selvästi mielenterveyden häiriöitä yleisempi syy joutua pois työelämästä. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnetään puolestaan useammin määräaikaisia eläkkeitä.
Paljon on tehtävissä työpaikoilla
Mielenterveyden ongelmien varhaisessa vaiheessa ja erityisesti sairauspäivärahakaudella työympäristön merkitys korostuu. Riittävän lääketieteellisen hoidon ohella työpaikkojen joustoilla ja ammatillisella kuntoutuksella voidaan vähentää työkyvyttömyyden pitkittymisen riskiä.
– Työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, ettei työkyvyttömyys pitkity. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työtä esimerkiksi muokataan, sitä pienempi on työkyvyttömyyden pitkittymisen riski, vaikka ajoittain lyhyitä sairauspoissaolojaksoja tarvittaisiinkin, Martimo sanoo.
Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi – mitä tilasto pitää sisällään?
- Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi kertoo pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteellisistä syistä.
- Indeksin yksi tilasto kattaa Ilmarisen vuosina 2020–2023 myöntämät pysyvät osa- ja täydet työkyvyttömyyseläkkeet. Tilastossa ovat mukana ne työkyvyttömyyseläkkeet, joiden hakijoille on voitu luotettavasti määritellä työnantaja. Tämä edellyttää, että hakija on ollut työelämässä kahden kalenterivuoden aikana ennen työkyvyttömyytensä alkua.
- Lääketieteellisenä syynä on huomioitu ensisijainen työkyvyttömyyteen liittyvä diagnoosi.
Tutustu tarkemmin:
- Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi
- Blogi: Mielenterveyden sairaudet uhkaavat työkykyä kaikilla toimialoilla
- Tilaston tiedot taulukkomuodossa (csv)
Lisätiedot:
- Anssi Smedlund, johtava asiantuntija, Ilmarinen, p. 040 533 7452, anssi.smedlund@ilmarinen.fi
- Kari-Pekka Martimo, johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen, p. 050 566 5797, kari-pekka.martimo@ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän
Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä, selviää Ilmarisen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa.
Uusi tiedolla johtamisen palvelumme tukee työkykyjohtamista entistä vahvemmin
Henkilöstön työkykyyn liittyvää tietoa ja tilastoja on yrityksissä paljon. Miten muodostaa niistä kokonaiskuva ja suunnitella toimia henkilöstön työkyvyn edistämiseksi? Tähän tarpeeseen vastaa uusi tiedolla johtamisen palvelumme.