Tiedote 3.2.2023

Tutkimus: Suurin osa eläkeläisistä haluaisi yhä tehdä ansiotöitä eläkkeellä – arvio omasta jaksamisesta heikentynyt

Yksi tai kaksi päivää viikossa on sopiva määrä ansiotyötä eläkkeellä. Näin kertoi suurin osa Ilmarisen tutkimukseen vastanneista eläkeläisistä. Vain joka neljäs ei haluaisi työskennellä eläkkeellä ollessaan. Arvio omasta jaksamisesta työelämässä on heikentynyt edellisvuodesta, ja yhä harvempi kokee työssäkäynnin lisäävän omaa hyvinvointiaan.

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten taloudellista tilannetta, työntekoa ja hyvinvointia. Kyselyyn vastasi 1 352 henkilöä joulu–tammikuun aikana.

Kyselyn mukaan joka toinen eläkeläinen kokee, ettei eläke riitä elämiseen tällä hetkellä. Eläkkeelle jäämistään lykkäsi taloudellisen tilanteen vuoksi 15 prosenttia vastanneista.

- Eläkkeelle jäämistä puolestaan aikaistivat hieman yli neljänneksellä vastaajista työilmapiiri ja oma terveydentila, kertoo tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta.

- Joka kymmenes eläkeläinen kertoi kohdanneensa töissä ikäsyrjintää. Useammin ikäsyrjintää kertoi kokeneensa toimihenkilöt kuin työntekijät, Vatanen jatkaa.

Arvio omasta jaksamisesta työelämässä heikentynyt

Eläkeläiset kokevat oman hyvinvointinsa ja terveytensä hyväksi. Osuus on kuitenkin laskenut tasaisesti aiemmista vuosista. Nyt 65 prosenttia vastaajista koki hyvinvointinsa ja terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun vuosina 2021–2022 luku oli 70 prosentin tuntumassa. Vuonna 2018 jopa 80 prosenttia koki hyvinvointinsa ja terveytensä hyväksi.

Eläkeläisiltä kysyttiin omaa arviotaan siitä, kokisivatko he jaksavansa töissä hyvin ja lisäisikö töissä käynti omaa hyvinvointia. Kumpikin arvio heikentyi selvästi edellisvuosista. Yhä harvempi kokee jaksavansa työelämässä ja toisaalta työssäkäynnin lisäävän omaa hyvinvointiaan.

Työnteko eläkkeellä vähentynyt

Suurin osa eläkeläisistä haluaisi tehdä ansiotöitä 1–2 päivää viikossa. Tärkeimpiä motiiveja ovat mielekkäät tehtävät ja palkka. Toimihenkilöiden vastauksissa korostuivat mielekkäät tehtävät, työntekijöillä puolestaan palkka.

Ansiotyötä eläkkeellä tehneiden osuus on laskenut hieman muutamassa vuodessa. Tänä vuonna 35 prosenttia ilmoitti tehneensä palkkatöitä eläkkeellä, kun viime vuonna töitä kertoi tehneenä 37 prosenttia ja sitä edellisenä 42 prosenttia eläkeläisistä.

Kuitenkin halukkuus tehdä töitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut hiljalleen. Tänä vuonna 65 prosenttia haluaisi tehdä eläkkeellä töitä, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 53 prosenttia.

Erityisesti uudet tehtävät ja työnantaja kiinnostavat eläkeläisiä

Työtä haluaisi tehdä uuden työnantajan palveluksessa 29 prosenttia vastaajista. Aiemman työnantajan palveluksessa toivoisi voivansa työskennellä 26 prosenttia eläkeläisistä ja yrittäjänä 12 prosenttia.

Aiemmat, tutut työtehtävät kiinnostaisivat 38 prosenttia kyselyyn vastanneista ja uudet tehtävät 28 prosenttia.

Taloudellinen varautumattomuus lisääntynyt

Suurin osa eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti. Kuitenkin varautumattomien osuus on kasvanut (29 %). Ilmarinen on kartoittanut taloudellista varautumista eläkepäiviin vuosina 2022, 2021, 2019 ja 2014, joina noin 9–22 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei ole varautunut eläkeaikaansa.

Yleisimmät tavat taloudelliseen varautumiseen ovat yhä aiempien vuosien tapaan oman asunnon ostaminen (34 %), tilille säästäminen (44 %), sijoittaminen (28 %) ja lisäeläkkeen hankkiminen (14 %).

Elinkustannusten nousu näkyy – eläkkeen riittävyys huolettaa yhä useampaa

Verrattuna vuodentakaiseen tutkimukseen vastaajille jää pakollisten menojen jälkeen eläkkeestä käteen keskimäärin hieman yli 400 euroa kuukaudessa. Tämä on 56 euroa vähemmän kuin viime vuonna.

- Kysely toteutettiin vuodenvaihteessa, jolloin ennätyksellisen korkean työeläkeindeksin takia kasvaneet työeläkkeet eivät näkyneet vielä eläkeläisten omissa arvioissa. Kun eläkeindeksin korotus huomioidaan, eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen suurin piirtein saman verran kuin vuosi sitten. Hintojen nousun takia käteen jäävän summan ostovoima on alhaisempi kuin vielä vuosi sitten, Vatanen arvioi.

Noin joka toinen eläkeläisistä kokee, ettei oma eläke ole riittävä. Erityisesti on kasvanut niitten osuus, jotka ovat epävarmoja eläkkeensä riittävyydestä. Tänä vuonna reilu viidennes (22 %) koki asiasta epävarmuutta, kun vuonna 2021 epävarmojen osuus oli 12 prosenttia.

Mikä tekisi työelämästä houkuttelevaa eläkeläisille?

Työn joustavuus, mielekkäät tehtävät, palkan matalampi verotus ja sopivan kevyt työ niin fyysisesti kuin henkisesti ovat asioita, jotka lisäisivät työelämän houkuttelevuutta eläkeläisten näkökulmasta.

Joustavuudesta mainittiin osa-aikaisuus, ajankohdan sovittaminen itselleen sopivaksi sekä etätyö.

Tehtävien mielekkyyttä lisää se, että omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan pääsee hyödyntämään työssään mahdollisimman laajasti esimerkiksi ohjaamalla ja kouluttamalla. Toisaalta toivotaan myös tukea uuden opettelulle.

Nykyisestä työelämästä ei kaivata sen hektisyyttä. Kiireettömyys tuli esiin vastauksissa, joissa toivottiin sopivaa henkistä ja fyysistä kuormitusta.

- Eläkeläisille ansiotöiden teko on valinta muiden joukossa. Tutkimustulosten perusteella suomalaisilla työpaikoilla on eläkeläisten mielestä kehitettävää, jotta työnteko houkuttelisi vielä ansaittujen eläkepäivien jälkeenkin, Vatanen toteaa.

Fakta: Eläkeläisten talous ja vireys -tutkimus

• Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeläisten taloudellista tilannetta, hyvinvointia ja työskentelyä eläkkeellä.
• Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 352 Ilmarisen eläkkeensaajaa ja vastausprosentti oli 46 %. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–3 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta.
• Vastanneet saivat hieman keskimääräistä parempaa eläkettä, joten tuloksia painotettiin eläkkeen määrän mukaan. Siten tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
• Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 3.2.2023. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 12. kerran.

Lisätietoja:

Jouni Vatanen, tutkija
050 571 2309
jouni.vatanen@ilmarinen.fi

Liite: Tutkimuksen liitemateriaali (pdf)