Kolmasosa yksin- ja mikroyrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi sairaana
Ilmarinen ja MYRY kartoittivat kyselytutkimuksella yksin- ja mikroyrittäjien työkykyä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten yksin- ja mikroyrittäjät voivat nyt ja miten he arvioivat työhyvinvointinsa ja työkykynsä kehittyvän lähivuosina. Kysely lähetettiin Ilmarisen yrittäjäasiakkaille ja Mikro- ja yksinyrittäjän ry:n (MYRY:n) jäsenille. Saimme kyselyyn paljon vastauksia - yhteensä 3 931, mistä lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Vastaajista 85 % oli yksinyrittäjiä ja 12 % työntekijöitä työllistäviä mikroyrittäjiä. Ilmarisessa kysely kohdennettiin työnantajayrittäjistä niille, joilla työntekijöiden viimeisen 12 kuukauden palkkasumma oli enintään 175 000 euroa. Kyselyn vastausaika oli 26.6.–23.7.2023. Vastaajien edustamissa toimialoissa korostuivat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä muu palvelutoiminta. Vastaajajoukko toimii kattavasti eri puolilla Suomea painottuen kuitenkin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.
Yrittäjyys antaa paljon, mutta kolmannes kokee työkykynsä alentuneeksi
Yrittäjille tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen. Lisäksi keskeiseksi nousi yrittäjyydessä menestyminen ja sen tuoma toimeentulo. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki saavansa erittäin vahvasti tai melko paljon intoa, motivaatiota ja merkitystä yrittäjyydestä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 10 % koki työkykynsä erinomaiseksi ja 54 % hyväksi.
Alentuneeksi – huonoksi tai kohtalaiseksi – työkykynsä koki yli kolmannes (36 %) yrittäjistä. Kaikkien yrittäjien työkyvyn keskiarvo oli työkykypistemääränä 7,6 asteikolla 0–10. Alentunut työkykypistemäärä 0–7 ennustaa sekä korkeampia sairauspoissaoloja että työkyvyttömyyseläkkeitä (Ahlström et al. 2010). Kolmasosa vastaajista on kokenut uupumusta ja työkykyä haittaavaa väsymystä usein tai viikoittain viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 26 % ei ole varma tai ei usko, että pystyy terveytensä tai jaksamisensa puolesta jatkamaan nykyisessä yrittäjätehtävässään kahden vuoden kuluttua.
Yrittäjät jakoivat avoimesti näkemyksiään työkykyynsä vaikuttavista muutoksista. Eniten nousivat esille ikään, työelämästä pois siirtymiseen ja perheeseen liittyvät teemat, jotka olivat positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Negatiivisina muutoksina he nostivat terveyteen, työmäärään, stressiin, YEL-maksuihin ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä huolia.
Kolmasosa yksin- ja mikroyrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi sairaana
Joka viides (21 %) yrittäjä on tehnyt tänä vuonna töitä keskimäärin alle 30 tuntia viikossa ja joka neljännes (28 %) yli 50 tuntia viikossa. Lähes puolet (46 %) yrittäjistä kokee palautumisen työnteosta erittäin tai melko helpoksi ja noin joka viidennellä palautuminen on usein tai aina vaikeaa. Vastaajat huolehtivat omasta jaksamisestaan ennen kaikkea riittävällä unella ja levolla. 15 % yrittäjistä saa läheisiltään usein tai jatkuvasti todella huolestunutta palautetta jaksamisestaan. Kolmasosa yrittäjistä tekee töitä, vaikka olisi melko sairas. Merkittävin syy sairaana töiden tekemiseen on taloudellinen, kun ei ole varaa jäädä kotiin. Jos yrittäjällä olisi jatkossa käytössään yksi päivä kuukaudessa lisää aikaa hyvinvointinsa ja työkykynsä edistämiseen, suurin osa vastaajista käyttäisi ajan lepäämiseen tai liikuntaan.
Työterveyshuollon hankkiminen on yrittäjille vapaaehtoista. Vain 25 % yksin- ja mikroyrittäjistä on hankkinut työterveyshuollon palvelut itselleen. 29 % on hankkinut itselleen yksityisen sairauskuluvakuutuksen. 12 % ei tiedä, miten työterveyshuollon palvelut voi järjestää ja 18 % ei koe tarvitsevansa niitä. Jaksamiseen, työkykyyn ja terveyteen liittyvissä asioissa yrittäjät käyttävät tietolähteenään omia läheisiään sekä verkostojaan. 31 % vastaajista ei kaipaa ennaltaehkäiseviä työhyvinvointipalveluita, vaan käyttää niitä vasta, kun tarve tulee akuutisti eteen.
Yksin- ja mikroyrittäjistä 38 % luonnehtii taloudellista tilannettaan epävarmaksi tulevina kolmena vuotena
Yrittäjistä 39 % arvioi liikevaihtonsa tai laskutuksensa olleen viime vuosina enintään 50 000 euroa vuodessa. 53 % vastaajista tavoittelee liiketoiminnan kasvua. 27 % ei aio kasvattaa liiketoimintaansa tai laskutustaan, koska on tyytyväinen nykytilanteeseen. Vastaajat varautuvat yrittäjäuran aikaisiin toimeentulon riskeihin ennen kaikkea rahaa säästämällä. Kolmasosa vastaajista on hakenut ja saanut sairauspäivärahaa ja noin 15 % työttömyyspäivärahaa vuosina 2020–2023. Vastaajista 38 % luonnehtii taloudellista tilannettaan epävarmaksi tulevina kolmena vuotena. Kun vertaa vastauksissa taloudellisen tilanteen arvioita menneen kolmen ja tulevan kolmen vuoden osalta, sekä täysin turvatuksi että hyvin epävarmoiksi talouttaan arvioivien määrät ovat laskeneet.
Tutustu kyselytutkimuksen tuloksiin tarkemmin (pdf)
Lisätietoja
Minna Hakkarainen, vakuutusjohtaja Ilmarinen, p. 050 366 7467
Liisa Hanén, puheenjohtaja Mikro- ja yksinyrittäjien ry, p. 040 328 6700
Tule mukaan pienyrittäjille suunnattuun tietoiskuun!
Järjestämme marraskuun 7. päivä klo 9.00–10.15 webinaarin työkyvyn ylläpitämisestä. Hieman reilun tunnin mittaisessa tietoiskussa saat asiantuntijoilta konkreettisia vinkkejä työssä jaksamiseen, muutoksiin työuralla sekä tietoa YEL-vakuutuksen merkityksestä sosiaaliturvaasi. Varaa aika jo nyt kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan tapahtuman sivuilta.
Ajankohtaista
YEL vuonna 2025 – mikä muuttuu?
YEL-vakuutus on sinulle yrittäjänä vakuutuksistasi tärkein. Se on nimittäin eläke- ja sosiaaliturvasi perusta. Lue alta, mitä kaikkea sinun on hyvä tietää YEL-vakuutuksestasi, kun vuosi vaihtuu.
Työeläkemaksut vuodelle 2025 on vahvistettu
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2025 työeläkevakuutusmaksut. Työnantajan eläkevakuutuksen (TyEL) keskimääräinen perittävä maksu on 24,85 prosenttia palkkasummasta vuonna 2025.
Työnantaja, yrittäjä, eläkkeensaaja – vuoden 2025 työeläkeindeksi ja palkkakerroin on vahvistettu
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2025. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 3077, mikä tarkoittaa noin 1,3 prosentin korotusta eläkkeisiin vuodenvaihteessa. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,673. Vuoteen 2024 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,2 prosenttia.