Tiedote 18.2.2022

Ilmarisen tilinpäätös 2021: Sijoitusvarat ja vakavaraisuuspääoma nousivat ennätystasoille, ja vahva kehitys asiakashankinnassa ja kustannustehokkuuden parantamisessa jatkui

Ilmarisen sijoitukset tuottivat 15,3 prosenttia eli 8,1 miljardia euroa. Sijoitusvarallisuuden arvo nousi ennätystasolle 60,8 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui.

– Vuosi 2021 oli Ilmariselle erinomainen. Sijoitusvarat ja vakavaraisuuspääoma nousivat ennätystasoille ja vahva kehitys asiakashankinnassa ja kustannustehokkuuden parantamisessa jatkui. Erinomaisesta tuloksesta hyötyvät asiakkaamme ennätyksellisten 209 milj. euron asiakashyvitysten kautta, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Sijoitusmarkkinoiden tuottokehitys oli vahvaa erityisesti osakemarkkinoiden voimakkaan nousun myötä. Ilmarisen sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 15,3 (7,1 vuonna 2020) prosenttia eli 8,1 (3,5) miljardia euroa. Sijoitusomaisuus kasvoi 60,8 (53,3) miljardiin euroon, vakavaraisuuspääoma 16,5 (12,5) miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste vahvistui 136,7 (130,2) prosenttiin. Sijoitusten pitkän aikavälin tuotto vuodesta 1997 alkaen on 6,2 prosenttia, mikä vastaa 4,6 prosentin reaalituottoa. Ilmarisen kokonaistulos nousi erinomaisen sijoitustuoton myötä ennätystasolle 4,2 (1,8) miljardiin euroon.

Ilmarisen vakuutusmaksutulo nousi 5,9 (5,2) miljardiin euroon. Maksutulo kasvoi asiakkaiden palkkasummien 6,4 prosentin nousun sekä vuonna 2020 työnantajien TyEL-maksuun tehdyn tilapäisen alennuksen päättymisen myötä. Maksutulon kasvua tuki myös erittäin vahva kehitys asiakashankinnassa. Maksutulolla mitattuna Ilmarisen nettoasiakashankinta nousi 329 miljoonaan euroon ja asiakaspysyvyys oli erinomaisella tasolla 97,3 prosentissa. Vuoden lopussa Ilmarisen oli valinnut työeläkeyhtiökseen 64 000 työnantajaa, ja vakuutettuna oli 591 000 työntekijää sekä 77 000 yrittäjää.

Ilmarinen maksoi eläkkeitä 6,3 (6,1) miljardia euroa yhteensä 456 000 eläkkeensaajalle. Uusia eläkepäätöksiä annettiin 34 000. Sähköisen asioinnin osuus kasvoi, ja vanhuuseläkehakemuksista 75 prosenttia saapui sähköisesti. Yli puolet vanhuuseläkepäätöksistä annettiin alle kahdessa päivässä.

Hoitokustannusosalla katettavat liikekulut olivat 126,5 (118,7) miljoonaa euroa. Hoitokulut sisälsivät kertaluontoisia aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuvia alaskirjauksia ja poistoajan muutoksen vaikutusta 18 miljoonaa euroa. Ilman kertaluontoisia alaskirjauksia hoitokulut alenivat edellisvuodesta 10 miljoonalla eurolla toiminnan kustannustehokkuuden parantumisen myötä. Hoitokustannustulos oli 41,9 (43,2) miljoonaa euroa, ja hoitokulusuhde 75,1 (73,3) prosenttia. Vastaavat luvut ilman kertaluontoista alaskirjausta olivat 60,1 miljoonaa euroa ja 64,3 prosenttia. 

Sijoitusmarkkinoilla vahvan kasvun vuosi

– Maailmantalouden toipuminen koronaviruksen aikaansaamasta lamasta jatkui vuonna 2021. Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli erittäin vahvaa talouskasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja yritysten parantuneiden tulosten siivittämänä, sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.

– Ilmarisessa sijoitusvuosi oli yksi kaikkien aikojen parhaista. Parhaat tuotot saimme osakesijoituksista, joiden osalta erityisesti pääomasijoitusten tuotto oli poikkeuksellisen hyvä. Listattujen osakesijoitusten tuotot olivat päämarkkina-alueilla erinomaiset ja korkosijoituksissa erityisesti korkeamman luottoriskin sijoitusten tuotto oli niin ikään hyvä. Absoluuttisen tuoton sijoituksissa asemoituminen oli vuoden aikana melko defensiivinen, minkä johdosta näiden tuotto jäi voimakkaan positiivisessa markkinaympäristössä edellisvuotta heikommaksi, Mursula sanoo.

Ilmarisen osakesijoitukset tuottivat 28 (12,4) prosenttia. Korkosijoitusten, eli joukkovelkakirjalainojen, korkorahastojen, muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja lainasaamisten yhteenlaskettu tuotto oli 3,9 (-0,4) prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 8,8 (0,4) prosenttia. Muiden sijoitusten tuotto oli -2,0 (20,2) prosenttia; tähän luokkaan kuuluu mm. hyödykesijoituksia, sijoituksia absoluuttisen tuoton rahastoihin sekä valuuttasijoituksia.

– Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Viime vuonna julkaisimme ilmastotiekartan, jossa kuvataan välitavoitteet, keinot ja mittarit kohti vuoden 2035 tavoitetta hiilineutraalista sijoitussalkusta. Ensimmäisessä vaiheessa tarkemmat omaisuuslajikohtaiset tiekartat on laadittu suorille listatuille osakkeille ja kotimaisille kiinteistösijoituksille, Mursula kertoo.

Työkyvyttömyyseläkkeitä aiempaa vähemmän

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrän lasku jatkui Ilmarisessa vuonna 2021. Uusia hakemuksia tuli 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyneiden määrä aleni 10 prosentilla 3 404 henkilöön.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 32 (34) prosenttia sai eläkkeen mielenterveysperusteilla, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat tärkeimpänä syynä 29 (29) prosentissa ja muut sairaudet 39 (36) prosentissa päätöksistä. Merkittävin yksittäinen diagnoosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on jo useamman vuoden ajan ollut masennus. Pitkittyneen koronataudin takia myönnettiin neljä työkyvyttömyyseläkettä, joista yksi oli pysyvä työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 473 (480) miljoonaa euroa.

– Työkyvyttömyyden lasku on positiivinen ilmiö, mutta pysyvämmästä käänteestä ei voi vielä tehdä luotettavia johtopäätöksiä, sillä vuosi oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen, Pölönen huomauttaa.

Ilmarinen tukee asiakasyritysten työkyvyttömyysriskien ennakointia ja hallintaa riskiperusteisella, suunnitelmallisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Asiantuntijatuen ohella hyödynnetään digitaalisia palveluita, oppimisympäristöjä ja työkaluja, jotka löytyvät Ilmarisen TyökykyAreenasta. Vuoden aikana työkyvyttömyysriskien hallintaan käytettiin yhteensä 6,9 miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa käytettiin asiakasyritysten työkyvyttömyysriskiä alentavien työkykyhankkeiden tukemiseen.

– Vuosi 2021 oli koko eläkejärjestelmän kannalta erittäin vahva. Sijoitustuotot olivat erinomaisia ja eläkevarojen määrä kasvoi ennätystasolle. Työkyvyttömyyden laskun lisäksi myös eläkkeellesiirtymisikä sekä ikääntyneiden työllisyys kehittyivät viime vuonna myönteisesti. Eläkejärjestelmämme onkin tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys haastavat eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Siksi on tärkeää löytää keinoja, joilla voimme vahvistaa työllisyyttä ja pidentää työuria, luoda syntyvyyttä tukevaa väestöpolitiikkaa ja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi vakavaraisuussääntelyä kehittämällä tulisi varmistaa, että eläkelaitokset voivat tavoitella pitkällä aikavälillä parasta mahdollista tuottoa eläkevaroille, mikä osaltaan hillitsee eläkemaksujen korotuspainetta, Pölönen sanoo.

Liitteet:

• Toimintakertomus ja tilinpäätös (pdf)
• Liitekuvat (pdf)

Lisätiedot:

Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, p. 050 1282
Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, p. 050 380 3016
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 770 9400