Työkykyriskien hallinnan palvelut uudistuvat
Ilmarisen työkykypalvelut uudistuvat ja asiantuntemus erityisesti mielenterveysperäisten työkyvyttömyysriskien hallinnassa vahvistuu. Uudelleenorganisointia koskeneet yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen.
Jatkossa työkykyriskien hallinnassa korostuvat entistä vahvemmin riskiperusteisuus ja vaikuttavuus.
– Autamme asiakkaitamme tunnistamaan työkykyriskejä, ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä sekä tukemaan työhön paluussa ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Tavoitteena on entistä parempi vaikuttavuus ja kohdistaminen asiakkaan kanssa yhdessä tunnistettuihin työkyvyn haasteisiin. Keskitymme työkykyriskien hallinnassa tekemiseen, jossa yhteistyöllämme on eniten vaikuttavuutta, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.
Myös kaikille asiakkaille suunnatut digitaaliset työkykypalvelut uudistuvat.
– Tuomme parhaat käytännöt ja uusimman tutkimustiedon asiakkaillemme sekä tarjoamme digitaaliset työkalut ja datan asiakkaidemme hyödynnettäväksi jatkossa entistä laajemmin. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä otamme huomioon työelämässä tapahtuvat muutokset ja esimerkiksi mielenterveysongelmien nousun suurimmaksi työkyvyttömyysriskien aiheuttajaksi, Halonen jatkaa.
Uusi organisaatio aloittaa 1.5.
Yhteistoimintaneuvottelujen ja uudelleenorganisoinnin taustalla olivat Finanssivalvonnan tarkentuneet ohjeet koskien työkyvyttömyysriskin hallintaa. Tarkentuneiden ohjeiden myötä Ilmarinen uudistaa työkykypalveluiden kokonaisuutta ja vähentää työkyvyttömyysriskin hallinnan tehtävissä työskentelevää henkilöstöä. Samalla uudistetaan asiakkuuksien palvelumalleja ja uudelleenorganisoidaan toimintoja.
Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Ilmarisessa 94:ää asiakkuuksien ja työkyvyttömyysriskien hallinnan toiminnoissa työskentelevää henkilöä. Uudelleenorganisoinnin yhteydessä päättyy 10 työsuhdetta, mutta samaan aikaan aukeaa myös muutamia uusia tehtäviä, joilla haetaan vahvistusta mm. mielenterveysperäisten työkyvyttömyysriskien hallintaan sekä asiakkuuksien hoitoon. Uusi organisaatio aloittaa 1.5.2020.
– On harmillista henkilöstön, asiakkaidemme ja koko yhteiskunnan kannalta, että työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn käytettävät resurssit pienenevät. Työkykytoimintaan käytettävät summat ovat marginaalisen pieniä verrattuna työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä myös säästää yhteisiä varojamme. Meillä ei ole varaa menettää vuosittain 20 000 ihmistä ennenaikaisesti työelämän ulkopuolelle työkyvyttömyyden vuoksi, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.
Lisätietoja:
Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi
Päivi Jääskeläinen, asiakkuusjohtaja, p. 050 364 9074, paivi.jaaskelainen@ilmarinen.fi
Sami Ärilä, henkilöstöjohtaja, p. 0400 271 066, sami.arila@ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Uutta tietoa työkyvyttömyydestä: Asiantuntija-aloilla ei ole muita aloja enempää mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelevat merkittävästi toimialojen välillä. Asiantuntijatehtävissä toimivilla ei kuitenkaan ole sen enempää mielenterveyteen liittyviä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla aloilla työskentelevillä. Tiedot selviävät Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän
Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä, selviää Ilmarisen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa.