Uusi Green Deal -purkusopimus edistää kiertotaloutta purkamisessa – Ilmarinen sitoutui sopimukseen tuoreeltaan
Uuden green deal -sopimuksen päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Allekirjoitustilaisuudessa Ilmarinen ja kaksi muuta RAKLI ry:n jäsentä sitoutuivat sopimukseen tuoreeltaan.
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry kannustavat sopimuksellaan rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoitus vähintään kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.
Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.
– Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
– Kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Ilmarisen lisäksi sopimukseen sitoutuivat OP Kiinteistösijoitus Oy ja Ylva.
– Sopimus on mielestämme erinomainen jatkumo toiminnan jatkuvasta kehittämisestä ja askel osana kiertotaloutta. Kiinteistösijoittamisessa jos missä, puhutaan pitkistä elinkaarista, suunnittelun ja materiaalitehokkuuden merkityksestä, sanoo Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske.
– Ilmarisella ja muilla kiinteistösijoittajilla on suuri mahdollisuus ja vastuu lisätä purkumateriaalin käyttöä osana kiertotaloutta. Siten voimme pienentää kaikkien meidän hiilijalanjälkeämme. Ja mikä tärkeintä, samalla pienenevät myös todelliset päästöt, eivät vain laskennalliset päästöt.
Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista
Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.
Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.
Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.
– Purkamista ei tule tehdä vain repimällä ja raastamalla rakenteita rikki. Sitä tehdään suunnitellusti purkukartoituksen mukaisesti huolehtien purkumateriaalien kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä. Kuten sopimuksessa mainitaan kierrätystä ei ole purkumateriaalin polttaminen energiaksi, käyttäminen polttoaineena tai maantäyttöaineena, Hyrske sanoo.
Lisätietoja:
Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen, niina.nurminen@ilmarinen.fi, p. 050 574 7491
Anna Hyrske, vastuullisen sijoittamisen päällikkö, Ilmarinen, anna.hyrske@ilmarinen.fi, p. 0400 271 371
Lue myös
Ajankohtaista
Postin pääkonttori tekee paluun historialliseen Postitaloon
Posti palaa juurilleen Helsingin ytimeen, kun yhtiön pääkonttori muuttaa takaisin Ilmarisen omistamaan, historialliseen Postitaloon loppuvuodesta 2025. Postille rakennetulla Postitalolla on ainutlaatuinen merkitys yrityksen historiassa. Vuonna 1938 valmistunut ikoninen rakennus toimi Postin pääkonttorina vuosikymmeniä aina 2000-luvun alkuun asti. Nyt Museoviraston valvonnassa isoa saneerausta läpikäyvä rakennus tarjoaa modernit tilat nykyisiin ja tulevien vuosien tarpeisiin.
Ilmarisen toimitalon remontissa käytetään paljon vanhaa
Jotta toimistotilamme olisivat jatkossakin mahdollisimman toimivat, Ilmarisen toimitalossa Helsingin Ruoholahdessa remontoidaan. Remontissa käytetään paljon vanhaa ja kierrätettyä.
Ilmarisen omistamaan logistiikkakeskukseen suuri aurinkovoimala
Stockmannin logistiikkakeskus Tuusulassa sai syksyllä katolleen suuren aurinkovoimalan: se kattaa noin 35 prosenttia rakennuksen sähkön kulutuksesta.