Tiedote 21.11.2018

Tekemätön työ maksaa edelleen miljardeja – keskisuuriin yrityksiin tekemättömän työn kustannukset iskevät kovimmin

Tekemättömästä työstä aiheutuu suomalaisille yrityksille vuositasolla yhteensä noin 3,6 miljardin euron lasku. Tänä vuonna toteutetussa tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana myös keskisuuria yrityksiä, ja niissä tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset ovat jopa hieman korkeammat kuin suuryrityksissä. Työkykyä johtamalla organisaatiot voivat saavuttaa miljoonasäästöjä ja pidentää työuria.

Koko Suomen yksityiseen sektoriin suhteutettuna tekemätön työ aiheuttaa arviolta 3,6 miljardin euron kustannukset vuosittain. Työkyvyttömyys maksoi vuonna 2017 suomalaisille suuryrityksille keskimäärin 6,39 prosenttia työntekijöiden yhteenlasketusta palkkasummasta tai 2 735 euroa henkilötyövuotta kohden.

Keskisuurissa yrityksissä tekemättömän työn keskimääräiset kustannukset olivat hieman suuryrityksiä korkeammat, lähes 0,2 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna ja 130 euroa henkilötyövuotta kohden.

– Tekemättömästä työstä aiheutuu myös keskisuurille yrityksille merkittäviä kustannuksia, vaikka tämän kokoluokan yrityksillä on lähtökohtaisesti suuryrityksiä rajallisemmat vaikutusmahdollisuudet omiin kustannuksiinsa muun muassa vähäisempien omavastuiden myötä. Lisäksi on hyvä huomata, että esimerkiksi avainhenkilöiden sairauspoissaolot voivat aiheuttaa pk-yrityksissä vielä suurempia välillisiä kustannuksia kuin suurissa yrityksissä. Työkykyjohtamisella on kuitenkin mahdollista vaikuttaa henkilöstön työkykyyn niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä, kertoo kehityspäällikkö Sini Nordström Terveystalosta.

– Tekemättömässä työssä on valtava kansantaloudellinen mahdollisuus. Työkykyyn määrätietoisesti satsaamalla ja työkykyjohtamista tavoitteellisesti tekemällä voidaan parhaimmillaan jopa puolittaa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä syntyvät kustannukset sekä pidentää merkittävästi myös työuria, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet nousuun

Yritysten tekemättömän työn kustannuksissa on nähtävissä suotuisa kehitys usean vuoden ajalta. Vuosien 2008–2017 välillä kustannukset ovat laskeneet yrityksissä keskimäärin 1,13 prosenttiyksikköä palkkasummaan suhteutettuna. Vuosien 2016–2017 aikana kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet lievään nousuun.

– Työtapaturmavakuutusmaksu ja työkyvyttömyysmaksu ovat tarkastelujakson aikana laskeneet noin 30 prosenttia. Kahden viimeisen vuoden aikana sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysmaksut ovat kuitenkin nousseet hienoisesti erityisesti toimihenkilövaltaisissa organisaatioissa. Havainto herättääkin kysymyksen siitä, onko kustannusten matalin taso jo saavutettu ja onko sitä mahdollista ylläpitää pitkällä aikajänteellä, Nordström sanoo.

– Työterveystoiminnan painopistettä on siirretty koko tarkastelujakson ajan aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan. Parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkyvyttömyyden kustannuksia on varhaisen puuttumisen avulla onnistuttu pienentämään entisestään. Suotuisasta kehityksestä huolimatta säästöjä on edelleen mahdollista saavuttaa systemaattisella työkykyjohtamisella, toteaa kaupallinen johtaja Jens Jensen Terveystalosta.

Metsä Groupissa työkykyjohtamiseen panostaminen tuottaa tulosta

Metsä Groupin tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet 8,05 prosentista 5,69 prosenttiin palkkasummasta vuosien 2012–2017 aikana. Euroissa tämä tarkoittaa, että kustannukset ovat vähentyneet 1 081 euroa henkilötyövuotta kohden. Vuosittaiset tekemättömän työn kokonaiskustannukset ovat nyt noin 6,5 miljoonaa euroa matalammat vuoteen 2012 verrattuna.

– Tavoitteenamme on pitkään ollut miettiä keinoja kilpailukyvyn turvaamiseksi henkilöstönäkökulmasta tiiviissä yhteistyössä liiketoimintajohdon, HR:n, esimiesten ja henkilöstön sekä työterveyden ja vakuutusyhtiöiden edustajien kanssa. Olemme onnistuneet madaltamaan kustannuksia muun muassa arvioimalla osatyökykyisten jäljellä olevaa työkykyä sekä työssä jatkamisen mahdollisuuksia jatkuvasti lakisääteisten minimivaatimusten sijaan. Työterveys arvioi tilannetta jokaisella vastaanottokäynnillä ja työterveysneuvotteluissa, ja yhteistyössä esimiehen kanssa kartoitetaan jäljellä olevaan työkykyyn sopeutettujen töiden mahdollisuus, kertoo henkilöstöjohtaja Anneli Karhula Metsä Groupista.

Kehittämiskohteita on vielä paljon, eivätkä hyvät tuloksetkaan säily jäämällä tyytyväisyyden tilaan. Karhulan mukaan esimerkiksi työuraohjaus ja ammatillisen uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat vaikuttavia keinoja työurien jatkamiseksi.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2018

Tekemättömän työn vuosikatsauksen toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä eläkevakuuttajat Elo, Ilmarinen, Keva, Varma ja Veritas. Tutkimuksessa käytetty analyysimenetelmä Terveystalo Kustannusanalyysi on PwC:n varmentama.

Nyt jo kahdeksannen kerran toteutettu tutkimusraportti selvitti tekemättömän työn kustannuksia eli kokonaiskustannusta, joka suomalaisyrityksille syntyy suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, työtapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Tekemättömän työn tutkimukseen osallistui yhteensä 74 yritystä, joista 43 oli suuryrityksiä ja 31 keskisuuria yhtiöitä.

Lisätietoja:

Sini Nordström, kehityspäällikkö, Terveystalo, p. 050 304 5019, sini.nordstrom@terveystalo.com
Jens Jensen, kaupallinen johtaja, Terveystalo, p. 050 4245 114, jens.jensen@terveystalo.com
Kristiina Halonen, työkykyjohtaja, Ilmarinen, p. 050 380 3868, kristiina.halonen@ilmarinen.fi