Sijoitusjohtaja Mursula: Vahva talouskasvu vauhditti sijoitusvuotta 2017, tänä vuonna katseet kiinnittyvät korkomarkkinoille
Ilmarisen sijoitukset tuottivat vuonna 2017 erittäin hyvin, 7,2 prosenttia. Miten sijoitusvuosi sujui ja millaiset ovat odotukset alkavalle vuodelle, Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula?
Millainen oli vuosi 2017 sijoitustoiminnan näkökulmasta?
Vuosi oli oikein hyvä. Osakesijoitukset tuottivat erittäin hyvin kaikilla päämarkkina-alueilla. Taustalla oli poikkeuksellisen suotuisa talouskasvu. Vuoden aikana nähtiin, että useimmat ennustelaitokset päivittävät talouskasvuennusteitaan ylöspäin useaan kertaan. Vahvan talouskehityksen seurauksena yritykset pystyivät parantamaan tulostaan ja kasvattamaan liikevaihtoaan. Osakemarkkinat nousivat ylöspäin lähes koko vuoden, muutamaa pomppua lukuun ottamatta.
Missä Ilmarinen onnistui parhaiten?
Onnistuimme hyvin osake- ja sektorivalinnoissa. Myös valuuttakurssien kehitystä pystyimme lukemaan kohtalaisen hyvin ja rakensimme toimivan suojauksen. Pitkän aikavälin sijoitusstrategiaan perustuva kokonaisallokaatiomme toimi kaiken kaikkiaan hyvin.
Toiko vuosi mukanaan yllätyksiä, ja mitä olisi voinut tehdä toisin?
Aina jää parannettavaa. Yksi viime vuoden yllätyksistä oli se, että korkotasossa ei tapahtunut odotettua korjausta ylöspäin.
Vuosi sitten markkinoilla puhuttiin paljon poliittisista riskeistä. Toteutuivatko ne?
Jälkikäteen voi sanoa, että pelot eivät toteutuneet. Esimerkiksi Ranskan vaalien lopputulos oli hyvinkin markkinamyönteinen. Myöskään Yhdysvaltain uuteen hallintoon liittyneet pahimmat pelot eivät markkinoiden näkökulmasta toteutuneet, joskaan isoja päätöksiä ei myöskään saatu aikaiseksi.
Millaiset odotukset ovat alkaneelle vuodelle?
Vuoden 2018 ensimmäisinä viikkoina on jo nähty korkojen nousua sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Korkomarkkinoiden kehitys tulee olemaan tämänkin vuoden suurimpia kysymyksiä ja iso huomio kiinnittyy siihen, mitä keskeiset keskuspankit tekevät. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan jatkavan rahapolitiikan kiristämistä, Euroopan keskuspankki lopettanee elvyttämisen tämän vuoden aikana ja Japanin keskuspankin odotetaan puolestaan jatkavan lievää elvyttämistä. Keskuspankit toimivat siis erilaisissa sykleissä, ja korkomarkkinoilla on havaittavissa selvää hermostuneisuutta.
Entä osakemarkkinoilla, millaisia liikkeitä siellä nähdään?
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan ripeästi kaikilla päämarkkina-alueilla. Myös yritysten tulosten odotetaan kasvavan keskimäärin yli 10 prosenttia vuoden aikana. Nousevasta inflaatiosta huolimatta markkina siis uskoo, että yritykset pystyvät liikevaihtoa kasvattamalla parantamaan tuloksiaan. Osakemarkkinan arvostustaso on jo pidemmän aikaa ollut sellainen, että yritysten pitää parantaa tuloksiaan, jotta nykyinen arvostustaso voi säilyä. Mutta jos talouskasvu ja yritysten tulosparannukset jatkuvat ennakoidusti, kyllä osakemarkkina voi jatkaa vieläkin ylöspäin. Pitkään jatkuneiden nousseiden hintojen ja alhaisen volatiliteetin seurauksena sijoittajien on kuitenkin hyvä varautua aikaisempaa selkeästi suurempaan markkinaheiluntaan, omaisuusluokassa kuin omaisuusluokassa.
Kiinnostavatko reaaliomaisuusluokat edelleen sijoittajia?
Kyllä kiinnostavat, mutta hintakriittisesti. Useamman vuoden ajan on jo ollut nähtävissä, että absoluuttisesti historiallisen alhainen korkotaso on ohjannut rahaa huonomman likviditeetin omaisuusluokkiin. Paikoitellen reaaliomaisuuden kuten kiinteistöjen ja erilaisten infrasijoitusten hinnat ovat kohonneet jo hyvin korkealle, mikä laskee pitkän aikavälin tuotto-odotuksia.
Miten Ilmarinen on varautunut mahdollisiin muutoksiin sijoitusympäristössä?
Ilmarinen on jo useamman vuoden ajan pitänyt korkoriskin eli duraation alhaisena. Isompi kysymys on se, millaisia vaikutuksia mahdollisella koronnousulla on muihin omaisuusluokkiin. Yllättävä, nopea koronnousu olisi todennäköisesti huono asia miltei kaikkien riskiomaisuusluokkien näkökulmasta, kun taas ennustettavalla, tasaisella koronnousulla ei välttämättä olisi samanlaisia vaikutuksia.
Kokonaisuutena Ilmarinen jatkaa sijoitustoimintaansa pitkän aikavälin sijoitusstrategian suuntaviivojen mukaisesti. Olemme edelleen kiinnostuneita lisäämään sijoituksia reaaliomaisuusluokkaan, jos hinta on kohdillaan ja kriteerit tuotto-riski-odotusten suhteen täyttyvät, ja vastaavasti korkosijoitusten osuutta voidaan pienentää.
Miten Ilmarisen ja Eteran yhdistyminen tulee näkymään sijoitustoiminnassa tänä vuonna?
Yhdistimme sijoitussalkut vuodenvaihteessa, mikä oli iso projekti mutta onnistuimme siinä hyvin. Hoidamme nyt yhdistettyä tasetta ja lähes 46 miljardin euron sijoitusvarallisuutta Ilmarisen sijoitusstrategian mukaisesti. Ilmarinen on yhdistymisen myötä entistä merkittävämpi toimija kotimaisilla kiinteistömarkkinoilla, niin sijoittajana kuin rakennuttajana.
Lue lisää Ilmarisen sijoitustuloksesta
Ajankohtaista
Ilmarisen omistamaan logistiikkakeskukseen suuri aurinkovoimala
Stockmannin logistiikkakeskus Tuusulassa sai syksyllä katolleen suuren aurinkovoimalan: se kattaa noin 35 prosenttia rakennuksen sähkön kulutuksesta.
Luonnon monimuotoisuus otettava huomioon rakennuksen koko elinkaarella
– Luonnon monimuotoisuus pitää ottaa huomioon rakentamisen ja kiinteistön hallinnan koko elinkaarella, jotta luontokato kiinteistö- ja rakennusalalla voidaan pysäyttää, Ilmarisen kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen sanoo.
Liputusilmoitus: Canatu Oyj
Ilmarinen on ollut mukana Lifeline SPAC I Oyj:n ja Canatu Oy:n yhdistymisessä. Samalla Ilmarisen omistus Canatu Oyj:stä ylitti viiden prosentin liputusrajan. Yhdistynyt yhtiö Canatu Oyj noteerataan Helsingin pörssin First North -listalla.