Ammattiin valmistuvat nuoret ottaisivat mieluummin pienempipalkkaisen työn kuin nostaisivat yhteiskunnan tukia
Ammattiin opiskelevat nuoret uskovat tulevaisuuden työmarkkinoihin ja omaan työllistymiseensä. Nuoret haluavat myös pitää itsensä työmarkkinakelpoisina: 80 prosenttia on valmiita kouluttautumaan uudelleen, jos oman alan töitä ei löydy.
Alle 30-vuotiaista ammattiin opiskelevista nuorista 76 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka työstä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä. Tämä selviää Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.
– Nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä, sanoo Ilmarisen työkykytutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tomi Hussi.
Työnhaussa korostuvat oma persoona, aiempi työkokemus, aktiivisuus, ahkeruus ja oma-aloitteisuus. Verkostot työnantajiin ovat sen sijaan menettäneet merkitystään aiempiin vuosiin verrattuna.
Tulevaisuususkoa ja uusia mahdollisuuksia
Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (82 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 74 prosenttia. Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 80 prosenttia kokee olevansa valmis uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmis tekemään jopa 92 prosenttia.
– Ammattiin opiskelevat ovat työelämän suhteen realisteja. Työelämä muuttuu nopeammin kuin aiemmin. Nuoret haluavat säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa ja olla kiinnostavia toimijoita työmarkkinoilla. He ymmärtävät uudet mahdollisuudet paljon paremmin kuin keski-ikäiset, Hussi sanoo.
Selvästi yli puolet eli 77 prosenttia vastaajista on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Valmius muuttaa ulkomaille työn perässä on kuitenkin laskenut tasaisesti: vastaajista vain 47 prosenttia on valmiita muuttamaan ulkomaille työn perässä. Luku on pudonnut selvästi vuosi vuodelta.
Yrittäjyys on vaihtoehto joka toiselle. Yrittäjyydessä kiehtoo työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita. Nuoret uskovat pitkäjänteiseen yrittäjyyteen pikavoittojen sijaan ja kotimaan markkinat viehättävät enemmän kuin kansainvälisyys.
Auktoriteetti ansaitaan esimerkillä
Ammattiin valmistuvat nuoret kuvaavat hyvää esimiestä sanoilla kannustava, kuunteleva, joustava, huomioiva, osaava ja reilu.
– Käskyttävä, autoritäärinen, suoritusta ja tulosta haluava johtaja on menneen talven lumia. Auktoriteetti ei ole enää organisaation rooliin liittyvä ominaisuus, vaan se pitää ansaita omilla teoilla ja omalla toiminnalla työyhteisössä. Auktoriteetti rakentuu muiden ominaisuuksien turvin kuin aiemmin, Tomi Hussi sanoo.
– Tämä ei liity pelkästään nuoriin. Valmentavalla johtajuudella on iso odotusarvo kaikenikäisten keskuudessa, hän jatkaa.
Esimies ja työyhteisö nähdään tärkeänä työssä jaksamisen kannalta. Vastaajat nimeävät avoimen ja kannustavan ilmapiirin tärkeimmäksi ja hyvän esimiehen toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi työssä jaksamisessa.
Tärkeimmät tulokset nuorten työelämätutkimuksesta
- 76 % nuorista ottaisi mieluummin työn kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka saatavat tuet olisivat yhteismäärältään enemmän kuin palkka (vastaava luku viime vuonna 68 %).
- 82 % nuorista uskoo löytävänsä oman alan töitä (vastaava luku viime vuonna 74 %). 80 % vastaajista on valmis kouluttautumaan uudelleen toiseen ammattiin, jos oman alan töitä ei löydykään.
- Ammattikorkeakoulusta valmistuvista 87 % olisi valmis tekemään muita kuin oman alansa töitä. Vastaava luku on ammattioppilaitoksesta valmistuvien kesken jopa 96 %.
- Yrittäjänä työllistymiseen uskoo 57 % vastaajista.
- Työn hakemisessa ja saamisessa uskotaan eniten omaan persoonaan, aiempaan työkokemukseen, sekä aktiivisuuteen, ahkeruuteen ja oma-aloitteisuuteen.
- Edellisten vuosien tapaan töihin motivoi eniten työilmapiiri ja työn sisältö, vähiten asema sekä yrityksen arvot ja kulttuuri.
- Hyvää esimiestä kuvailtiin eniten sanoilla kannustava, kuunteleva, joustava ja huomioiva.
Ilmarinen teetti nuorten työelämätutkimuksen Taloustutkimuksella. Puhelinhaastatteluna toteutettuun tutkimukseen vastasi 400 ammattioppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevaa 17–29-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2015 alkaen (vuosina 2015–2017 tutkimuksen teetti Etera, joka yhdistyi vuodenvaihteessa Ilmariseen).
Mitä mieltä ovat nuoret Länsi-Suomessa, entä Pohjois-Suomessa ja muilla alueilla?
Tutustu nuorten työelämätutkimuksen alueellisiin tuloksiin osoitteessa ilmarinen.fi/uutishuone.
Lisätiedot
Tomi Hussi, tutkimusjohtaja, p. 050 517 9209, tomi.hussi@ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Uutta tietoa työkyvyttömyydestä: Asiantuntija-aloilla ei ole muita aloja enempää mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelevat merkittävästi toimialojen välillä. Asiantuntijatehtävissä toimivilla ei kuitenkaan ole sen enempää mielenterveyteen liittyviä työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla aloilla työskentelevillä. Tiedot selviävät Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työuraa uhkaavat todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, kun taas asiantuntija-aloilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy pysyvään työkyvyttömyyteen. Tiedot selviävät Ilmarisen uudesta työkyvyttömyyseläkeindeksistä.
Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän
Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä, selviää Ilmarisen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa.