Ilmarisen sijoitustuotto parani toisella vuosineljänneksellä
Ilmarisen sijoitussalkku tuotti tammi-kesäkuussa -0,6 prosenttia (6,2 prosenttia 30.6.2015). Ensimmäisen vuosineljänneksen tuotto oli -1,4 prosenttia ja toisen neljänneksen 0,8 prosenttia. Pitkän aikavälin reaalituotto pysyi edelleen hyvällä tasolla, 4,0 prosentissa. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 35,7 (36,4) miljardia euroa.
Alkuvuosi oli sijoitusmarkkinoilla haastavaa aikaa. Huoli maailmantalouden kasvuvauhdista sekä Iso-Britannian Brexit-äänestys heiluttivat osakekursseja.
– Markkinaepävarmuudesta huolimatta toisen vuosineljänneksen sijoitustuotto oli positiivinen, vaikka heikon ensimmäisen neljänneksen vuoksi koko alkuvuoden tuotto jäi lievästi negatiiviseksi, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Ilmarisen sijoitukset listattuihin osakkeisiin tuottivat -5,8 (15,4) prosenttia, korkosijoitukset 0,3 (0,8) prosenttia ja kiinteistösijoitukset 1,7 (3,0) prosenttia. Erityisen hyvin tuottivat pääomasijoitukset, jotka saavuttivat 5,5 prosentin tuoton.
Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotto säilyi edelleen hyvällä tasolla. Reaalinen vuotuinen sijoitustuotto vuodesta 1997 on 4,0 prosenttia. Työeläkemaksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-oletusta.
– Poikkeuksellisen haasteellista sijoitusympäristöä puskuroi tehokkaasti Ilmarisen vahvana pysynyt vakavaraisuus, Ritakallio toteaa.
Kesäkuun päättyessä Ilmarisen vakavaraisuuspääoma oli 7,4 (9,1) miljardia euroa. Se oli 26,1 (33,2) prosenttia vastuuvelasta ja 2,2-kertainen (2,4) vakavaraisuusrajaan nähden.
Geopoliittinen rauhattomuus ja Brexit lisäävät markkinoiden epävarmuutta
Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan globaalin osakemarkkinan pohjakosketus ajoittui helmikuun puoliväliin, mutta heilunta jatkui voimakkaana myös kevään ja alkukesän.
– Eri alueiden osakemarkkinoiden väliset tuottoerot muodostuivat poikkeuksellisen suureksi. USA:n ja kehittyvien talouksien osakeindeksit päätyivät selkeästi plussalle. Sen sijaan kasvu- ja Brexit-huolien painamana Euroopan osakemarkkina sulki ensimmäisen vuosipuoliskon selkeästi miinukselle, hän sanoo.
– Britannian EU-kansanäänestyksen tulos oli markkinoille iso yllätys. Pörssikurssit laskivat voimakkaasti äänestyksen jälkeen, mutta ovat sittemmin palautuneet jopa korkeammalle tasolle kuin ennen äänestystä, Mursula sanoo.
Mursula uskoo voimakkaan markkinaheilunnan jatkuvan myös loppuvuoden 2016.
– Geopoliittinen rauhattomuus on kasvanut eikä esimerkiksi Britannian EU-eron todellisista vaikutuksista vielä pysty esittämään kuin karkeita arvioita ja arvauksia. Molemmat ilmiöt lisäävät markkinoiden epävarmuutta entisestään eivätkä näin ainakaan paranna toiveita talouskasvun viriämisestä.
Mursulan mukaan historiallisen alhainen korkotaso ohjaa sijoittajia edelleen etsimään vaihtoehtoja korkosijoituksille.
– On todennäköistä, että voimakas kysyntä kohdistuu jatkossakin erilaisiin reaaliomaisuusluokkiin, kuten kiinteistöihin, sekä myös osakkeisiin yhtiöissä, joilla on vahva tase ja osingonmaksukyky, hän arvioi.
Myynnissä positiivista kehitystä
Ilmarinen pärjäsi alkuvuonna eläkeyhtiöiden välisessä kilpailussa. Tammi-kesäkuun myynti maksutulolla mitattuna oli 63,9 miljoonaa euroa (47 milj. euroa 30.6.2015).
− Asiakashankinta on sujunut hyvin ja tavoitteidemme mukaisesti. Myös asiakaspysyvyys parani viime vuodesta, Timo Ritakallio sanoo.
Kesäkuun lopussa Ilmarinen hoiti noin 38 000 (38 300) työeläkevakuutusta ja 61 600 (62 200) yrittäjän eläkevakuutusta. Ilmarisessa vakuutettujen henkilöasiakkaiden määrä laski viime vuodesta. Tämä johtui etenkin heikosta talous- ja työllisyystilanteesta. Kesäkuun lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna kaiken kaikkiaan 535 000 (541 000) henkilöä.
– Suomen heikko talouskehitys näkyy myös Ilmarisen maksutulon kehityksessä. Maksutulo jäänee samalle tasolle kuin viime vuonna, Ritakallio sanoo.
Eläkkeensaajien määrä jatkoi puolestaan edelleen tasaista kasvuaan. Kesäkuussa Ilmarinen maksoi eläkettä 324 900 (320 500) eläkeläiselle.
Ilmarisen oman toiminnan tehokkuutta mittaavan hoitokulusuhteen ennustetaan olevan noin 78 (76) prosenttia vuonna 2016.
Digitaalisia palveluja kehitteillä
Ilmarisen pitkän aikavälin strategian toteuttaminen on sujunut hyvin.
– Olemme panostaneet niin asiakaspalvelumme parantamiseen kuin oman henkilöstömme työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työyhteisömme energisoimiseen, Ritakallio sanoo.
Wauhdittamo-toimintamallin avulla osallistettiin asiakkaita ja henkilöstöä kehittämään uusia digitaalisia palveluja Ilmarisen asiakkaille.
– Kevään ajan joka kymmenes ilmarislainen työsti Wauhdittamossa ketterin menetelmin valittuja kehityshankkeita asiakaspalvelumme parantamiseksi, Ritakallio kuvaa.
Ilmarisessa on alkuvuoden aikana julkaistu uusia digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat asiakkaiden työkykyjohtamisen reaaliaikaisen tiedon perusteella.
– Haluamme jatkossa tarjota entistä enemmän ja entistä parempia työhyvinvoinnin digipalveluja kaiken kokoisille asiakkaillemme. Asiakkaiden kanssa yhteistyössä tehtävissä työkyvyn kehittämishankkeissa korostuu entistä enemmän Ilmarisen omien asiantuntijoiden rooli, sanoo Ritakallio.
Tiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.
Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.-30.6.2016
Lisätietoja:
Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, puh. 010 284 3838, 0500 536 346
Mikko Mursula, sijoitusjohtaja, puh. 010 284 3840, 050 380 3016
Ajankohtaista
Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärän lasku hidastui
Työntekijämäärä laski lokakuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -2,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus, rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemusala.
Ilmarisen toimitalon remontissa käytetään paljon vanhaa
Jotta toimistotilamme olisivat jatkossakin mahdollisimman toimivat, Ilmarisen toimitalossa Helsingin Ruoholahdessa remontoidaan. Remontissa käytetään paljon vanhaa ja kierrätettyä.
Ilmarisen sijoitustuotto nousi 7,4 prosenttiin, vakavaraisuus vahvistui ja kustannustehokkuus parani
Ilmarisen sijoitustuotto oli tammi–syyskuussa 7,4 prosenttia eli 4,4 miljardia euroa. Sijoitusvarat nousivat 62,9 miljardiin euroon ja vakavaraisuuspääoma 14 miljardiin euroon. Kustannustehokkuus parani edelleen ja näkyy asiakkaille edullisempina vakuutusmaksuina.