Yrittäjä

Terveysongelmat pakottivat oululaisen Jukka-Pekka Sarajärven jäämään pois palkkatöistä. Työkyvyttömyyseläke ei ollut Sarajärvelle vaihtoehto, joten uusi yrittäjäura alkoi entuudestaan täysin oudolla pesula-alalla. Lopulta Ilmarisen ammatillinen kuntoutus auttoi Sarajärveä muokkaamaan työtä paremmin omalle terveydentilalle sopivaksi.

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Vuodesta 2007, eli ensimmäisen iPhonen julkaisusta lähtien, voimistunut alustatalous on kovaa vauhtia laajenemassa perinteiseen, digitalisaation ulkopuolella olleeseen palveluliiketoimintaan. Korona-aika on vauhdittanut ilmiötä, josta osoituksena on esimerkiksi valtavasti kasvaneet algoritmijohtoiset ruuan kotiinkuljetuspalvelut. Painettujen puhelinluetteloiden jäätyä historiaan, perinteiset palvelualan pienyritykset joutuvat nykyään olemaan aktiivisesti läsnä somessa, Google-hauissa, kuluttaja-arvioissa ja kilpailutuksia tekevissä palveluissa ollakseen asiakkaiden näkökulmasta olemassa.

Miten työntekijästä tulee yrittäjä? Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii rohkeutta, hyppäämistä pois omalta mukavuusalueelta ja ripauksen suunnitelmallisuutta. Tuoreen yrittäjän Riina Kruutin mukaan olennaisen tärkeää on myös lähipiirin tuki ja oikeiden ihmisten kanssa verkostoituminen.

Kaikki sairastavat joskus. Kun eläkevakuutus on kunnossa, voi yrittäjä saada sairastamisensa ajan sairauspäivärahaa Kelalta. YEL-vakuutus otetaan eläkeyhtiöstä, kuten esimerkiksi Ilmariselta.

Yrittäjän eläke herättää taas keskustelua (HS 20.11.). Yrittäjän eläketurva on sisällöltään samanlainen kuin palkansaajan, mutta se ”palkka” josta eläke kertyy, määräytyy niin sanotun työtulon perusteella. Työtulon on tarkoitus vastata sitä työpanoksen arvoa, tavallaan palkkaa, siitä työstä mitä hän toiminnassaan tekee.

Yrittäjän eläkevakuutuksella saa hyvän turvan erilaisten elämäntilanteiden varalle. Silti YEL mielletään usein vain yrittäjän pakolliseksi menoeräksi. Viimeaikaiset keskustelut alle 40-vuotiaiden yrittäjätuttavieni kanssa, ovat vain vahvistaneet tätä näkemystä.

Katsoin Ylen Tilipäiväkirjat yhdeltä istumalta. Siinä joukko nuoria naisia kertoi reaaliaikaisesti, miten koronakevät vaikutti arkeen, työntekoon ja mieleen. Kaikkien arki muuttui kertaheitolla maaliskuussa dramaattisesti. Tarinat olivat valtavan koskettavia, aidon ja rehellisen oloisia.

Näin Yrittäjän päivän kynnyksellä mietin, millainen yrittäjien arki on mahtanut olla tänä vuonna. Voin vain yrittää kuvitella ja arvailla.