Työkyky

Mielenterveydestä ja työelämästä keskustellaan paljon, mutta usein uhkakuvien kautta. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Mistä tämä johtuu? Miten työelämää voitaisiin kehittää niin, että työ olisi hyväksi mielenterveydelle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Ajankohtainen huominen -videolla.

Hyvä työkyky on tunnetusti ihmisen, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Työkykyjohtamisen keinoin voimme yhdessä kehittää työkykyä tehokkaasti sekä vähentää työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Parempaa työkykyjohtamista edistääksemme olemme viimeisen kuuden vuoden aikana kouluttaneet Ilmarisen asiakkaiden joukosta jo 540 Työkykymestaria.

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.

Työelämän murroksesta ja alati kasvavista vaatimuksista puhutaan nyt paljon. Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ehdotuksia, ajatuksia ja vinkkejä ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. Onko ainoa vaihtoehtomme hyväksyä työelämän kuormittavuus, vaativuus ja vaarallisuus sellaisenaan ja koittaa vain jotenkin selviytyä? Emmekö voisi alistumisen ja sopeutumisen sijaan rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme?

Mediatalo A-lehdet haluaa haastaa kaikki työpaikat poistamaan stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Yritys on parantanut työntekijöiden hyvinvointia tekemällä pitkäjänteistä työtä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Konkreettiset teot työpaikan arjessa ovat muun muassa vähentäneet työntekijöiden mielenterveyspoissaoloja.

”Masentaa tulla töihin. Tulisipa pian perjantai.” ”Mä teen niin paljon enemmän töitä kuin nuo muut.” "Ne vaan ajattelee itseään eikä muita, epäoikeudenmukaista!” Me kaikki kuulemme silloin tällöin vastaavia kommentteja ja voimme ajatella, että ”toi nyt jaksaa aina valittaa ja tuoda itseään esille”. Entä jos kyseessä onkin avunhuuto työkavereille?

Miten pitäisi johtaa porukkaa, joilla kaikilla on omia yksilöllisiä erityistarpeita, joihin yrityksen tulisi taipua, jotta työntekijät olisivat tyytyväisiä? Yhtä aikaa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on määritelty yrityksen keskeisiksi menestystekijöiksi ja kaikkia tulisi kohdella yhdenmukaisesti. Ja kuitenkin kaikista työntekijöistä haluttaisiin pitää kiinni.

Tulevaisuuden laboratorio on vuosittain toteutettava sarja työpajoja, jossa pengomme ja kehittämme erilaisia työkykyjohtamisen käytäntöjä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Viimeisin kolmen työpajan sarja päättyi tältä erää – mitä jäi opiksi ja vietäväksi työpaikan arkeen?