Työkyky

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.

Kollektiivinen älykkyys, yhdessä oppiminen, tiimiäly...yhteistyön eri ilmiöiden ympärillä käy kova pöhinä. Työelämän uudistuessa ja mm. etätyön yleistyessä on helppo oivaltaa, miksi työtä kannattaa tehdä myös porukalla ja kuinka työyhteisö voi parhaimmillaan olla enemmän kuin osiensa summa.

Osaanko? Uskallanko? Opinko? Tutustunko? Pärjäänkö? Kysymykset risteilivät mielessäni samalla kun nuoren naisen loputon usko itseensä ja kykyihinsä kulki vuoristorataa aallon harjalta pohjamutiin.

Miten tukea nuorta työuransa alussa? Mitä on hyvä huomioida perehdytyksessä, entä esimiestyössä? Entä mitä nuoret odottavat työltä, työyhteisöltä ja johtamiselta?

Tamperelaisen opiskelijan ei enää tarvitse jäädä yksin murehtimaan ongelmiaan. Opiskelijahelppari tarjoaa apua matalalla kynnyksellä siellä, missä opiskelijatkin ovat. Tavoitteena on, että opiskelijat pysyvät kiinni opinnoissaan ja valmistuvat työkykyisinä kohti työelämän haasteita.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa yksittäisten ihmisten osaaminen ei enää riitä, vaan uudenlaisten näkemyksien löytäminen yhdessä muodostaa perustan kilpailukyvyn säilyttämiselle. Hyvin toimiva työyhteisö on siis tänä päivänä suoranainen liiketoiminnallinen välttämättömyys.

Opiskelija sujahtaa vähitellen mukaan työelämään, mutta miten työntekijästä kuoriutuu taas opiskelija?

Syntyvyyden lasku haastaa eläkejärjestelmän rahoitusta pitkällä aikavälillä. Meillä on kuitenkin keinoja ja aikaa puuttua kehityksen seurauksiin panostamalla perhepolitiikkaan, työperäiseen maahanmuuttoon, työllisyyteen, osaamisen uudistamiseen ja työkykyyn.

Pyöräilyn Kilometrikisa sai taas ilmarislaiset liikkeelle yhtenä työyhteisönä, vähensi työmatkaliikenteestä aiheutuvia päästöjä sekä tuki Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaa.