Työkyky

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja ihmisiin. Työnantajan turvatoimet ja panostus henkilöstön hyvinvointiin ovat voineet kääntää paineisen tilanteen jopa voimavaraksi. Toisaalta viestinnän ja turvaverkkojen puute voi johtaa pinnan alla kytevien ongelmien eskaloitumiseen. Ennakoiva mielen hyvinvoinnin tuki voi ehkäistä ahdistuksen kehkeytymistä työkykyongelmiksi ja mielenterveyden haasteiksi. WHO:n mukaan investointi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa nelinkertaiset säästöt ja parantaa elämänlaatua. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että ihminen itse.

Digitalisaatiossa ja alustataloudessa tapahtui viime keväänä merkittävä loikka eteenpäin. Myös työkykyjohtamisessa ollaan siirtymässä kohti alustataloutta.

Tiivis työterveysyhteistyö hyödyttää monella tapaa. Mitä huomioida yhteistyön suunnittelussa? Miten tehdä työterveysyhteistyöstä mahdollisimman toimivaa? Lue Ilmarisen johtavan asiantuntijan Heidi Furun vinkit.

Opinnot ja työelämä ahdistavat, ihmissuhteet tuottavat tuskaa ja ilmastonmuutos luo epätoivoa. Nuorella ei ole aina helppoa, ja tuntuu ettei kukaan kuuntele. Sekasin-chat tarjoaa nuorille tukea matalalla kynnyksellä. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy ja katoa työelämästä.

Toimistotyöntekijät palaavat työpaikoille koronakevään ja -kesän jälkeen monia huolia mielessä. Pitkä ja hyvin erikoinen koronakevät vaati veronsa ja kesä tuli tarpeeseen. Samalla alkoi pohdinta, mikä on uusi normaali, jossa tulemme työskentelemään. Vähemmälle jäi se, miten ihmeessä sopeudumme takaisin normaalimpiin ympyröihin.

Koronakevään aikana olemme opetelleet uusia rutiineja arkeemme. Nyt kesällä on hyvä aika tarkastella omia uusia oppeja ja oivalluksia.

DNA palkittiin vuonna 2019 Suomen parhaana työpaikkana suurten yritysten sarjassa. Mistä työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky DNA:lla rakentuu? Entä miten työntekijöiden työkykyä on tuettu korona-aikana?

Kulunut kevät on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tehokkaiden rajoitustoimien seurauksena koronavirusepidemia on taittunut niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, ja katseet ovat kääntyneet talouksien asteittaiseen avaamiseen. Tämä tulee todella tarpeeseen sillä jokainen viikko eristystä ja sulkutoimia lisää kustannuksia ja myös inhimillistä kärsimystä, kun velkakuorma kasvaa, yrityksiä kaatuu, ihmisiä joutuu lomautetuksi tai työttömäksi ja eristäytymisen sosiaaliset ongelmat pahenevat.