Työkyky

Kansallista mielenterveysstrategian työryhmää vetänyttä Sami Pirkolaa huolestuttaa pandemian jättämä jälki nuorten elämään. Toisaalta nuoret osaavat sopeutua erilaisiin tilainteisiin ja ovat valmiimpia entistä monimuotoisempaan työelämään. Maailman onnellisimman kansan mielenterveyden eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä.

”Onko tästä sairaudesta koskaan kukaan toipunut?” Tähän kysymykseen olen vastannut usean masentuneen kohdalla. Moni hoitamani nuori kysyy, voisiko nähdä jonkun ihmisen, joka on ihan oikeasti toipunut.

Vuosi 2020 oli esihenkilöille hankala. Venymistä vaadittiin ja tuli kasoittain uusia tehtäviä entisten vaatimusten päälle. Vuoden päätteeksi totesin, että moni esihenkilö tuntui olevan kovin väsynyt ja vailla tukea. Kevät 2021 tuntui olevan edelleen raskas, mutta kesän koittaessa ja koronan hellittäessä lisääntyi puhe normaaliin palaamisesta ja joku totesi, että vihdoin voisi alkaa itse höllätä. Kuten tiedämme, paluu normaaliin peruttiin myöhemmin.

Yhtä asiaa olen koko työterveyslääkärin urani ajan ihmetellyt. Tilastojen mukaan 47 prosenttia suomalaisista miehistä ja 25 prosenttia naisista käyttää liikaa alkoholia*. Tämän päälle tulevat muut päihteet. Silti kun olen kysynyt työterveydessä yritysten johdolta, miten päihdeasioita heillä hoidetaan, olen saanut kovin usein iloisen vastauksen: ”Onneksi meillä ei ole ollut sellaisia ongelmia.” Joko tilastot valehtelevat tai todella moni sulkee silmänsä.

Viime vuonna julkaisimme taas kymmeniä kiinnostavia artikkeleita, jotka käsittelivät meille ja asiakkaillemme tärkeitä teemoja, kuten eläkevakuuttamista, yrittämistä, työkykyjohtamista ja taloutta. Kokosimme oheen vuoden 2021 suosituimpia artikkeleita. Kannattaa tutustua, jos joku jäi viime vuonna väliin!

Yksittäisen työntekijän työkyky on helpommin määriteltävissä kuin koko työyhteisön tai organisaation työkyky. Millainen on työkykyinen organisaatio ja mistä sen tunnistaa? Entä mikä on työyhteisön rooli työkykyjohtamisessa?

Työ sinänsä ei ollut työtä kummempaa ja hetkittäin työkavereiden kanssa oli jopa mukavaa. Silti pääsääntöisesti oma työ tuntui samalta kuin täillä tervassa, ja aamuisin ei olisi millään jaksanut aloittaa uutta työpäivää. Motivaatio työhön oli lähes kokonaan kadonnut. Niitä hetkiä, jotka tekivät työssä käynnistä mukavaa, oli viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella harvassa.

Kenellekään ei liene epäselvää se, että toiminnan tuloksellisuuden taustalla on hyvinvoiva henkilöstö. Vanha sanonta ”ensin yskäisee henkilöstö, sitten asiakaskokemus ja lopulta tulos” pitää edelleen paikkansa!

Kun yritys kasvaa vauhdilla, on monia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon työkykyjohtamisessa. Miten työkykyhaasteita voi ennaltaehkäistä parhaiten? Mitä huomioida, jos työtahti on erityisen kiivas? Entä silloin, kun yritys kansainvälistyy?