Työkyky

Työpaikoilla on järjestetty 2000-luvulla paljon työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa. Työhyvinvointihankkeiden ja -päivien nimissä on tehty hyvin moninaisia projekteja johtamiskoulutuksesta yhteishenkeä kohottaviin seikkailupäiviin. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta toiminta ei ole useinkaan perustunut tieteelliseen näyttöön, ja vaikuttavuuden osoittaminen on ollut vaikeaa.

Mistä lähteä liikkeelle, kun työterveyspalveluiden kilpailuttaminen on ajankohtaista? Mitä on hyvä huomioida ja miten edetä? Koskisella kilpailutus selkeytti työterveysyhteistyötä ja vei sitä entistä strategisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Työllisyystoimissa on työpaikkojen luomisen lisäksi tärkeää panostaa työkykyyn ja työssä jatkamisen edellytyksiin sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiskyvyn parantamiseen. Tätä varten tarvitsemme täsmätoimia.

Yrittäjä on usein niin sitoutunut yritykseensä, että omasta itsestä huolehtiminen unohtuu. Kuitenkin hyvä terveys ja työkyky, riittävä työstä palautuminen ja tasapaino työn ja muun elämän välillä auttavat sinua menestymään yrittäjänä. Lue vinkit parempaan työkykyyn!

Viimeaikaisten tilastojen ja analyysien valossa näyttää nousevan esiin hyvin huolestuttava ilmiö: yhä useampi meistä ei kykene selviytymään työssään, mutta nykyiset keinot eivät ole riittäviä ongelmien ratkomiseen. Ilmiön parempaan ymmärtämiseen sekä ratkaisujen kehittämiseen ja toimeenpanoon tarvitsemme työelämän kaikkia toimijoita.

Alkoholin suurkulutus on merkittävä uhka terveydelle. Suurin osa alkoholiriippuvaisista on työelämässä. Onko alkoholinkäyttö yksityisasia vai pitääkö siitä puhua työpaikalla? Jos pitää, niin missä tilanteissa ja miten?

Mielenterveyden haasteet ovat arkea monella työpaikalla, eivätkä pandemia ja maailman tilanne ole asiaa helpottaneet – päinvastoin. Lujabetonilla mielen haasteiden ehkäisemiseen herättiin ennakoivasti. Tönäri-palvelu tukee henkilöstöä, kun mielen haasteet uhkaavat työkykyä.

Työkykyjohtamisen ympärillä liikkuu erilaisia trendejä. Yksi trendi on tullut jäädäkseen, ja se on varhaisen välittämisen kulttuurin luominen. Toimintaympäristön muutosten keskellä onkin olennaista muistaa tärkein eli ihminen, jonka työkykyä olemme johtamassa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden ja pitkittyneiden sairauspoissaolojen syy heti mielenterveyden häiriöiden jälkeen. Lisäksi kipu ja epämukavuus tuki- ja liikuntaelimistössä aiheuttaa työn tuottavuuden alenemaa, joka tulee työnantajille vielä kalliimmaksi kuin sairauspoissaolot. Väestön ikääntyminen ja tarve pidentää työuria haastavatkin meitä löytämään uusia toimivia ratkaisuja.