Työkyky

Toimiva yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa työkyvyn johtamista. Miten yhteistyötä kannattaa suunnitella? Miten työterveyshuollon toimintasuunnitelma kannattaa rakentaa?

Koronaepidemia siirsi monet meistä hetkessä etätöihin. Uusi tilanne vaatii esimiehiltä henkilöstön kuuntelemista tavallista herkemmällä korvalla. Nyt kannattaa hyödyntää Ilmarisen työkalut osana etäjohtamista.

Korona-ajan vaatima etätyöskentely on hiljentänyt toimistot. Kotona monella on sitäkin vilkkaampaa. Vanhempien etäpalaverien äänet kaikuvat, lapset ovat vallanneet olohuoneen leikeilleen ja läksyilleen, ja keskittymistä vaativille töillekin pitäisi löytää joku hiljainen nurkka. Myös normaalien arkipäivien ulkoistettu ruokapalvelu vaatii kotitoimistolla suunnittelua ja tekemistä.

Moni työpaikka ja työntekijä on koronakriissä ottanut nopean digiloikan. Satunnaisten etäpäivien sijaan useassa taloudessa on siirrytty ilman tarkempia suunnitelmia tekemään valtaosa työstä etänä. Hyvinvoinnin peruspilareista eli levosta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista ja liikkumisesta huolehtiminen on nyt entistä tärkeämpää.

Mitä tekemistä tunteilla on työkyvyn kanssa? Voimmeko vaikuttaa työyhteisön tunneilmastoon? Parhaimmillaan rikas tunneilmasto näkyy parantuneena työkykynä ja työntekijöiden hyvinvointina.

Muutamassa päivässä valtaosa asiantuntijaorganisaatioista on siirtynyt koronaviruksen vaikutuksesta etätyöhön. Ajatellaan, että työn tekeminen jatkuu normaaliin tapaan, fyysinen paikka vain on eri. Moni kuitenkin kohtaa nyt ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden työelämän vaatimukset.

Aloitatko aina loman loppuessa lähtölaskennan seuraavaa lomaa varten? Epäiletkö jaksavasi mukana työelämässä eläkeikään asti? Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät työssä ja muussa elämässä. Vastuu työkyvyn ylläpidosta kuuluu niin työnantajille kuin jokaiselle meistä työntekijöistä.

Uravalmentajan rooli voi olla ratkaisevan tärkeä ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa. Mutta mitä uravalmennus on? Ilmarisen kuntoutusasiantuntija Kirsi Orava-Paajanen vastaa kysymyksiin kuntoutuksen palveluntuottajista ja uravalmentajien roolista ammatillisessa kuntoutuksessa.

Suomen työllisyysaste on viime vuosina parantunut, mutta ei näytä saavuttavan muiden Pohjoismaiden tasoa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Mutta millä keinoilla nykyiset työntekijät pysyisivät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään?