Työkyky

Yksittäisen työntekijän työkyky on helpommin määriteltävissä kuin koko työyhteisön tai organisaation työkyky. Millainen on työkykyinen organisaatio ja mistä sen tunnistaa? Entä mikä on työyhteisön rooli työkykyjohtamisessa?

Työ sinänsä ei ollut työtä kummempaa ja hetkittäin työkavereiden kanssa oli jopa mukavaa. Silti pääsääntöisesti oma työ tuntui samalta kuin täillä tervassa, ja aamuisin ei olisi millään jaksanut aloittaa uutta työpäivää. Motivaatio työhön oli lähes kokonaan kadonnut. Niitä hetkiä, jotka tekivät työssä käynnistä mukavaa, oli viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella harvassa.

Kenellekään ei liene epäselvää se, että toiminnan tuloksellisuuden taustalla on hyvinvoiva henkilöstö. Vanha sanonta ”ensin yskäisee henkilöstö, sitten asiakaskokemus ja lopulta tulos” pitää edelleen paikkansa!

Kun yritys kasvaa vauhdilla, on monia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon työkykyjohtamisessa. Miten työkykyhaasteita voi ennaltaehkäistä parhaiten? Mitä huomioida, jos työtahti on erityisen kiivas? Entä silloin, kun yritys kansainvälistyy?

Kuormitusta on työssä aina, mutta missä menee sopivan ja haitallisen kuormituksen raja? Entä mitä ovat voimavaratekijät ja miten ne auttavat jaksamaan työssä? Milloin työn muokkaus tai korvaava työ on vaihtoehto?

Kun työpaikallasi kaivataan apua esimerkiksi työkykyjohtamisen käytäntöjen kehittämisessä, työn kuormitustekijöiden hallinnassa tai työhön paluun vaihtoehdoissa, kannattaa kääntyä Ilmarisen asiantuntijoiden puoleen. Oman sparrausajan voi varata helposti verkossa.

Syksyn mittaan on monessa yrityksessä alkanut uudenlainen arki. Monelle se tarkoittaa hybridityöskentelyä eli etä- ja läsnätyön yhdistämistä. Niin Ilmarisessakin. Mitä muutoksessa kannattaa huomioida?

Miten johtaa työkykyä nyt ja tulevaisuudessa? Muun muassa tähän haemme vastausta Tulevaisuuden laboratorio -projektissa yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Onko ergonomia muutakin kuin työtuolien säätämistä? Mitä hyötyä siitä on yksittäiselle työntekijälle? Entä yritykselle?