Talous

Suomi on ollut pitkään sijoittajalle lähes turvasatama. Poliittinen ympäristö on vakaa ja yhteiskunta jopa onnellinen. Lämmintä vettä tulee hanasta, asiat tapahtuvat ajallaan ja säntillisesti. Mutta onko asia enää jatkossa näin?

Inflaation odotettua voimakkaampi kiihtyminen voi aiheuttaa eläkeläiselle ja palkansaajalle huolta tulevaisuuden eläketurvasta. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan uhkaa eläkkeitä, eikä sen ole juuri havaittu heikentävän rahastoitujen eläkevarojen reaalituottoja. Eläkejärjestelmän kannalta kauhuskenaario sen sijaan toteutuisi, jos reaalipalkat alenisivat samalla kun työllisyys heikkenisi. Näin on käynyt Suomessa vain harvoin.

Koronapandemia on aiheuttanut merkittäviä muutoksia osakemarkkinoilla. Inflaatio, rahtikustannukset, ihmisten kulutuskäyttäytyminen, huono työvoiman saatavuus ja koronnostot haastavat globaalia taloutta, ja suurvaltojen väliset kiistat hiertävät maailmanpoliittista tilannetta. Yrityksiltä vaaditaan nyt kykyä luovia maailmanlaajuisesti hankalassa tilanteessa.

Ilmarinen on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta eläkevakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Juhlavuoden kunniaksi nostamme esiin asiakkaidemme kanssa työtä tekeviä tiimejä ja asiantuntijoita. Mikä on erinomaisen asiakaspalvelun salaisuus? Salaisuutta avaa juttusarjan toisessa osassa lainahallinnon tiimi.

Monelle yritykselle omistajanvaihdos tapahtuu kerran elämässä. Siksi sen suunniteluun ja toteuttamiseen kannattaa käyttää aikaa ja tarjolla olevaa apua. Yhtä tärkeää kuin on paketoida yritys uudelle omistajalle, on kiinnittää huomiota luopuvan yrittäjän henkiseen hyvinvointiin.

Tilastokeskuksen 30.9. julkaiseman väestöennusteen mukaan syntyvyys ei ole Suomessa ikärakenteen kannalta riittävällä tasolla. Vaikka syntyvyys on aivan viime aikoina noussut hieman alimmalta tasoltaan, on ennakoitu kehitys pidemmällä aikavälillä huolestuttavaa. Suomen väestö vanhenee ja työikäisten määrä laskee. Tämä johtaa myös kysymykseen eläkkeiden rahoituksen kestävyydestä tulevaisuudessa.

Kuvittele sirkusesitystä, jossa lavalle astuu sirkuspelle kädessään lauta ja lieriö. Pelle asettaa rullan lattialle ja laudan sen päälle. Tämän jälkeen pelle astuu laudan päälle ja säilyttää tasapainonsa. Mielikuva sopii myös osakemarkkinoihin. Pelle heiluu, mutta pysyy laudan päällä. Heiluminen kuvaa osakemarkkinoiden volatiliteettia, ja laudalla pysyminen tuottojen karttumista ajan saatossa. Yleisö pidättää hengitystään, kun pelle huojuu hankalan näköisesti. Pellen asemaa mutkistaa toinen pelle, joka saapuu lavalle tönimään työtoveriaan. Töniminen on markkinoiden ulkopuolinen sokki, kuten koronavirus tai laajamittainen luonnonkatastrofi.

Suomen ikärakenne kehittyy epäsuotuisaan suuntaan ja vanhushuoltosuhde on kasvussa. Matalan syntyvyyden myötä ikärakenteen paranemista ei voi pitää todennäköisenä tulevaisuudessakaan. Ikärakenteen muutos vaikuttaa hoivamenojen ja eläkkeiden kautta merkittävästi julkisten menojen kasvuun. Kun työikäisen väestön määrä vähenee, on entistä harvalukuisemman joukon kannettavana yhä suurempi menotaakka.

Suomalaisten eläkevaroja rahastoidaan, mutta samalla alhainen korkotaso syö odotettuja sijoitusten tuottoja. Onnistummeko nostamaan odotettuja sijoitustuottoja yhdellä prosenttiyksiköllä ja helpottamaan tulevien sukupolvien taakkaa 100 miljardilla eurolla? Katse tulisi kiinnittää siihen, miten eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan saadaan lisäjoustoja vastuuvelan tai vakavaraisuusvaateiden laskentaa muokkaamalla.