Kiinteistöt

Ilmarisen Postipuiston uudelle asuinalueelle rakennuttama kerrostalo on nollapäästöinen, energiatehokas uudiskohde. Kiinteistössä toimivan kaupan hukkalämpö otetaan talteen, ja sillä voidaan lämmittää puolet asuinkerrostalosta. Lisäksi kohteessa hyödynnetään maalämpöä ja -kylmää sekä jäteveden hukkalämpöä ja aurinkoenergiaa. Vastaavaa ei ole ennen tehty Suomessa.

Merkittävänä rakennuttajana ja kiinteistösijoittajana Ilmarinen huomioi ilmastovaikutukset rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Hiilineutraaliustavoitteeseen ohjaa Ilmarisen ilmastotiekartta, joka on nyt yhtenä esimerkkinä Green Building Council Finlandin toimintaohjelmassa.

Monet yritykset ovat kiitettävästi lähteneet kehittämään prosessejaan, tuotteitaan ja palveluitaan entistä ympäristöystävällisemmiksi. Yrityksiltä saattaa kuitenkin jäädä huomioimatta, että kestävää kehitystä voi edistää myös valitsemalla oikeanlaisen toimitilan.

Montako neliötä? Kun yritys hakee uutta toimitilaa, tämä on lähes aina se ensimmäinen kysymys. Tilan koon pohtiminen on ymmärrettävää, sillä teknisen ja kaikkien ymmärtämän mittayksikön avulla tiloja on helppo vertailla.

Perheenjäsen loukkaantuu vakavasti ja liikkuminen vaikeutuu. Liike hidastuu ja jokainen mutka kotona ja töissä hankaloittaa liikkumista. Tuleeko omasta kodista loukku, josta pitää päästä pois? Näin ei tarvitse olla. Kodit ja liiketilat voi jo suunnitteluvaiheessa muokata niin, että kulku on esteetöntä kaikissa tilanteissa.

Toimistotyöympäristön merkittävimmät muutokset ovat olleet seurausta tekniikan kehityksestä. Tekniikka on sanellut työpöytien koon ja muun tilatarpeen. Digitalisoitumisen ja koronapandemian myötä työn paikkasidonnaisuus ja toimintatavat muuttuvat, joten tilan merkitys tulee ajatella uudelleen.

Kiertotalouden käytännöt vaativat suunnittelua ja tekemistä, mutta pienentävät kustannuksia pidemmällä aikavälillä – sekä kiinteistön omistajalle että ympäristölle. Miksi kiertotalous ja materiaalien kiertäminen ei ole vielä osa kaikkea rakentamista ja purkamista?

Kiinteistöt ja rakentaminen tuottavat merkittävän osan Suomen kokonaispäästöistä ja jätteistä vuosittain. Kiinteistösijoittajilla suuri mahdollisuus ja vastuu kehittää kiertotaloutta ja pienentää hiilijalanjälkeä kansallisella tasolla.

Kun rakennuttaja lupaa, että rakennus kestää sata vuotta, mitä lupauksen lunastaminen vaatii käytännössä? Miten varmistetaan, että rakennus on vielä sadan vuoden päästä sopiva toimistoksi tai asuinnoiksi. Tai miten varmistetaan, että rakennuksen energiatehokkuus ja ympäristöjalanjälki pysyvät kehityksessä mukana? Kuuntele lisää Ilmarisen ensimmäisestä podcastista.