Johtaminen

Tämä kirjoitus ei ole puheenvuoro itseohjautuvuuden puolesta tai sitä vastaan. Haluan havahduttaa jo ennestään tutun asian äärelle: kun työ muuttuu, työkykyriskitkin muuttuvat. On tärkeää pohtia, kuinka työpaikalla vastataan itseohjautuvasta työstä nouseviin inhimillisiin tarpeisiin sekä autetaan tarvittavien uudenlaisten taitojen kehittämisessä.

Otsikon kysymyksen esitin Kauppalehden Menestyjät -tapahtumassa Ilmarisen puheenvuorossa. Jo muutama luku Finterveys 2017 -tutkimuksesta liittyen suomalaisten terveyteen pysäyttää: 60 prosentilla naisista on korkea kolesteroli, 75 prosenttia miehistä on vähintään ylipainoisia ja 25 prosenttia nukkuu mielestään liian vähän. Työkyvyn käsite on vielä laajempi.

Asiakas kertoi, että työntekijä oli ilman ennusmerkkejä palanut totaalisen loppuun. Työntekijä oli sanonut, ettei ollut itsekään huomannut mitään varoittavia signaaleja, mutta yhtäkkiä ruuhkabussissa ei enää tiennyt mihin oli menossa.

Isossa organisaatiossa asiantunteva työkykyjohtaminen on hyvinvoinnin perusta. HOK-Elanto on saanut pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella ja Virettä duuniin -hankkeella aikaan konkreettisia muutoksia henkilöstön hyvinvointiin ja sen myötä isoja säästöjä.

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.

Osaanko? Uskallanko? Opinko? Tutustunko? Pärjäänkö? Kysymykset risteilivät mielessäni samalla kun nuoren naisen loputon usko itseensä ja kykyihinsä kulki vuoristorataa aallon harjalta pohjamutiin.

Miten tukea nuorta työuransa alussa? Mitä on hyvä huomioida perehdytyksessä, entä esimiestyössä? Entä mitä nuoret odottavat työltä, työyhteisöltä ja johtamiselta?

Nopeasti muuttuvassa maailmassa yksittäisten ihmisten osaaminen ei enää riitä, vaan uudenlaisten näkemyksien löytäminen yhdessä muodostaa perustan kilpailukyvyn säilyttämiselle. Hyvin toimiva työyhteisö on siis tänä päivänä suoranainen liiketoiminnallinen välttämättömyys.

Lapsuudessani kesän kohokohtia olivat heinätalkoot. Lapsen silmin heinänteko sujui helposti ja hyvällä fiiliksellä. Ihmisen panos heinänteossa on nykyisin minimaalinen, koska koneet hoitavat prosessin. Toisin on johtamisessa, missä ihmistä tarvitaan edelleen. Johtamisen tapoja on tosin nykyään monia, samalla kun hierarkkisuutta puretaan ja itseohjautuvuuden vaade kasvaa. Mutta ainakaan toistaiseksi esimiehet ja -naiset eivät ole kadonneet.