Eläkkeet

Koronavirus iski maaliskuussa Suomen talouteen ja terveyteen salaman lailla. Ilmarisen asiakaspalvelussa puhelimet soivat, sähköposti lauloi ja chatti täyttyi. Ensiksi meihin ottivat yhteyttä yrittäjät ja sitten yritysten edustajat. Asiakaspalveluvalmentaja Jari Matveisen mukaan hankalasta tilanteesta huolimatta asiakkaiden auttamisessa on onnistuttu hyvin.

Näin lauletaan keskisuomalaisten laulussa. Ja kallista täällä onkin. Kallis elää, kallis yrittää, kallis maksaa palkkaa, ja kallis tulla sillä toimeen. Meillä on myös hyvin kalliit vauvat. Ehkä maailman kalleimmat, ainakin sikäli, että ne alkavat Suomessa käydä hyvin harvinaisiksi. Syntyvyys on alentunut 30% viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kahden yhtiön fuusio on usein vaikea urakka, mutta samalla se voi olla hieno mahdollisuus. Ilmarisen ja Eteran yhdistymisestä tuli vuodenvaihteessa kuluneeksi kaksi vuotta. Kun nyt katson taaksepäin, voin hyvällä syyllä todeta, että yhdistymiselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Tuloksena on syntynyt vakavarainen, kustannustehokas ja kilpailukykyiset asiakasedut tarjoava työeläkeyhtiö. Molempien yhtiöiden vahvuudet yhdistämällä olemme rakentaneet innovatiivistä, ketterää ja monipuolisia palveluja tarjoavaa työelämän kumppania.

Yrittäjän eläkkeen ja sosiaaliturvan perusta on yrittäjän YEL-työtulo. On siis merkitystä, mille tasolle sen asettaa. Eläkevakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus, sillä YEL turvaa toimeentulon, jos yrittäjä sairastuu, menettää työkykynsä tai jää perhevapaalle. Jokainen YEL-maksu kasvattaa eläkettä ja parantaa muuta sosiaaliturvaa.

Ihmisen elinikä on selkeä käsite, kulttuuri puolestaan hyvin moninainen ja laaja. Jonkun mielestä onkiminen laiturin reunassa on kulttuuria parhaimmillaan, kun taas toiselle kulttuuria on taiteesta nauttiminen taidenäyttelyissä.

Työn tekemisen tavat ja yrittäjyys muuttuvat maailman mukana. Työn pirstaloituminen johtaa siihen, että erilaiset yrittäjyyden muodot lisääntyvät ja yhä useamman työt muodostuvat erilaisista pätkittäisistä tai samanaikaisista työsuhteista. Moni tekee työtä esimerkiksi sekä työsuhteessa että ammatinharjoittajana.

Suomen työllisyysaste on viime vuosina parantunut, mutta ei näytä saavuttavan muiden Pohjoismaiden tasoa. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työllistä hallituskauden aikana. Mutta millä keinoilla nykyiset työntekijät pysyisivät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään?

Tuoreen EVAn kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaista näyttää pelkäävän, että eläkejärjestelmä on romahtamassa. Näin ei ole käymässä. Järjestelmää on kehitetty vuosikymmeniä, ja se on rakennettu niin, että ansaitut eläkkeet maksetaan.